Alkuun
10.1.2017
teksti: Janne Flinkkilä, biisileiriläisten kuvat: Ville Malja

Sipe Santapukki: "Törmäsin nuoriin, jotka uskovat ja luottavat omaan tekemiseensä"

Apulanta-yhtye ja Veikkaus järjestivät joulukuussa 2016 bändileirin nuorille muusikoille. Kuvassa yhtye nykykokoonpanossa, eli Ville Mäkinen (vas.), Toni Wirtanen ja Sipe Santapukki. Kuva: Sami Jämsén

 

Jos 1990-luvun alussa Terveet Kädet -yhtye olisi järjestänyt biisileirin, Apulanta olisi lähettänyt tekaistuilla nimillä sata hakemusta.

 

Apulannan biisileiri järjestettiin 10.–11. joulukuuta bändin omassa Apulandia-museossa Lahden Hennalassa. Viikonlopun aikana yhtyeen laulaja-kitaristi Toni Wirtanen ja rumpali Sipe Santapukki sekä joukko vierailijoita, kuten räppäri Brädi ja tuottaja Henri ”MGI” Lanz, avasivat nuorille biisintekijöille omaa näkemystään ammatistaan.

 

”Tällaiselle vanhemmallekin valtiomiehelle se oli sykähdyttävä kokemus. Tuntui, että Apulandian seinät antoivat raamit uudelle elämälle”, Santapukki sanoo.

 

Hän muistelee, että kun he perustivat 1990-luvun alussa bändin, musiikintekeminen oli sosiaalista toimintaa. Sitä, että kaveriporukka kokoontui yhdessä treenikämpälle ja alkoi vain soittaa keskenään. Nykyisin musiikkia voi tehdä omalla läppärillä käytännössä julkaisuvalmiiksi asti. Moni biisintekijä ahertaakin yksin kotonaan ilman kontaktia muihin. Siksi leirin tärkeimpiä tehtäviä oli saattaa ihmiset tutustumaan toisiinsa ja pallottelemaan biisi-ideoita keskenään. Santapukki summaa, että leirin lähtöajatuksena oli tehdä heidät itsensä tarpeettomiksi.

 

”Toivoimme, että homma lähtee sykkimään omaa elämäänsä ja voimme itse mennä vaikka juomaan kahvia. Juuri näin siinä kävikin. Meidän tehtävämme oli lähinnä nostattaa henkeä ja toisaalta kertoa esimerkiksi oman bändimme tarinaa.”

 

Leiri auttoi konkreettisesti myös verkostoitumisessa. Nuoret biisintekijät saivat suoran keskusteluyhteyden alan ammattilaisiin. Esimerkiksi Rita Behm kertoi jo sopineensa parikin kokeiluluontoista studiosessiota. ”Maailmassa tehdään paljon hyviä biisejä, mutta se ratkaisee, saako sen hyvän biisin lähetettyä oikeaan sähköpostiin”, Santapukki sanoo.

 

”Toivoimme, että homma lähtee sykkimään omaa elämäänsä ja voimme itse mennä vaikka juomaan kahvia. Juuri näin siinä kävikin.”

 

Santapukki on tehnyt itsekin biisejä muun muassa Anna Erikssonille. Hän tunnistaa monelle luomisen esteeksi nousevan ”massiivisen itsekritiikin”. Siksi hän ja Toni Wirtanen halusivat rohkaista laskemaan liian korkealle noussutta rimaa.

 

”Toisaalta törmäsin myös ihan uuteen koulukuntaan, joka uskoo ja luottaa omaan tekemiseensä. En tiedä, ovatko skidit nykyisin avoimempia ja positiivisempia. Ainakin aikoinaan Heinolan kellareissa oli paljon sulkeutuneempaa porukkaa.”

 

Jos vastaavanlainen leiri olisi järjestetty joskus 90-luvun alkuhämärissä, olisivatko Sipe ja Toni heinolalaisteineinä lähettäneet omat hakemuksensa? ”Riippuu ihan täysin, kuka sen olisi pitänyt. Jos vetäjänä olisi ollut – mitenkään dissaamatta kollegoita – vaikkapa Hausmyllyn pojat, tuskin oltaisiin. Jos taas biisileirin olisi vetänyt Läjä Äijälä Torniossa, oltaisiin varmasti keksitty erilaisia tekaistuja nimiä ja lähetetty sata hakemusta.”

 

 

Sipe Santapukin luonnehdinnat biisileiriläisistä

 

Emily Frost, 19 vuotta, Espoo.

 

Sipe: ”Emily oli niin pitkällä tekemisissään, että me jopa tuumattiin, onko meillä hänelle mitään annettavaa. Tosi valmiin oloinen laulaja, kunhan vain tietää, mitä haluaa tehdä. Eteenpäin vaan!”

 

Kuuntele Emily Frostin kappale, jolla hän haki biisileirille täältä.

 

 

Rita Behm, 22 vuotta, Lahti.

 

Sipe: ”Rita ei puhunut omasta laulamisestaan sanallakaan. Hän puhui lähinnä siitä, että on tullut kirjoitettua pöytälaatikkoon runoilupohjalta ja tehtyä niihin sävelmiä. Itselläni taas ensivaikutelma oli, että onpa hemmetin kova laulaja. Jos puhutaan vokaalisuorituksista, Rita on todella lahjakas.”

 

Kuuntele Rita Behmin kappale, jolla hän haki biisileirille täältä.

 

 

Henri Kaisla, 26 vuotta, Hyvinkää.

 

Sipe: ”Henkalla oli vähän punkkibändiproggista ja vähän multi-instrumentalistijuttua. Ei ole ikinä huono juttu, jos on renessanssi-ihmisen vikaa, mutta jossain vaiheessa pitäisi lakata hetkeksi sinkoilemasta ja suunnata tarmo yhteen asiaan. Siitä me Henkan kanssa jutskattiin.”

 

Kuuntele Henri Kaislan kappale, jolla hän haki biisileirille täältä.

 

Lue biisileiriläisten haastattelut täältä.