Alkuun
13.6.2016
teksti: Maaret Kallio

Asiantuntijat paljastavat: 10 vinkkiä parempaan perhearkeen

Perhe-elämä ei kaikessa voimallisuudessaan ole ihan helppo juttu. Usein juuri perheen sisäisissä suhteissa koemme vahvimpia tunteita niin hyvän kuin pahan puolella. Hyvä perhe on ennen kaikkea arjen asia, ei niinkään juhlapuheen hienouksia. Mutta millaisia asioita perheessä olisi otettava huomioon, jotta kaikilla olisi hyvä olla, suhteet läheisiä ja avoimia? Siihen kokosin 10 viisasta neuvoa Suomen asiantuntijakärjeltä.

 

 

1. Aidosti avoin ilmapiiri

 

”Ehdottomasti koko perheen hyvinvoinnin kannalta koen tärkeäksi avoimen vuorovaikutuksen ja välittämisen ilmapiirin. Avoin, kunnioittava ja välittävä ilmapiiri syntyy parhaiten arjen jakamisesta, pienistä kohtaamisista ja yhdessä olemisen palasista. Näistä palasista löytyy se pieni hetki, jolloin lapsi tai nuori uskaltaakin ottaa puheeksi Asian, jota ei itse aktiivisesti ehkä uskalla tai osaa sanoittaa. Avoimuus suojaa erityisesti arjen pienissä ja suurissa kriiseissä, jossa ihan kaikilla nousevat esiin käyttäytymisen mallit, jotka voivat esimerkiksi välttelevyyden kautta olla hyvinkin hylkääviä.

 

Muiden kunnioittamista vanhemmat opettavat lapsilleen parhaiten oman toimintansa kautta. Omat arvot, tapa puhua ihmisistä (kommentoida esimerkiksi somea) opettavat lapsille sitä, miten he alkavat hahmottaa omaa maailmaansa ja rakentamaan arvojansa. Avoin vuorovaikutus, erityisesti myös asioista jotka ovat hankalia, sekä kunnioittaminen. Hädän ja kriisin hetkillä ne ovat ihan parhaita paikkausaineksia.”

 

Laura Suomalainen

nuorisopsykiatri ja psykoterapeutti

 

 

2. Perhe voi paremmin, kun keskityt töissä

 

”Ehdottomasti tärkein vinkki perheelle työn näkökulmasta on kahdessa sanassa: rajat ja rakkaus! Kaikessa, mutta etenkin töissä: kuinka keskittyä ytimeen ja rajata muuta pois. Kuinka tunnistaa hyökyvät työtehtävät, liiaksi laajenevat vastuut – ja kaiken tämän keskellä olla toisaalta itselleen lempeä. Rakkaus puolestaan – välittämisenä itseen ja kollegoihin – toisi lämpöä ja hyvää energiaa työelämään, joka tutkimusten mukaan hehkuu kotiin saakka ja ihmisten läheisiin.

 

Niin helposti ajattelemme perheen olevan ykkönen, mutta miten se todella näkyy ajankäytössä? Meneekö tärkeä työpuhelu aina ohi lapsen kysymyksen? Mitä ovat prioriteettimme, ja missä se näkyy? Miten ja milloin? Nämä ovat rakkaudellisten rajojen ytimiä. Eli jos töissä osaamme olla oikealla tavalla rajoja vetäviä ja rakkaudellisia, perhekin voi paremmin.”

 

Anne Birgitta Pessi

professori, Helsingin yliopiston Co Passion -hankkeen johtaja

 

 

3. Kuuntele lasten pienimmätkin murheet

 

”Hyvinvointia lisää, kun pysähdytään yhdessä katsomaan yhteistä elämää. Päivän murheet eivät kasaudu elämänkohtaloksi, kun ne jaetaan yhdessä. Millaista meillä on tänään tässä, tällä porukalla, kunkin mielestä?

 

Kysyin eilen kuusivuotiaalta pojaltani, miten onnellinen hän on: peukku ylös, peukku vaakatasoon, peukku alas. Poika tuumi hetken ja laittoi peukun alas. Kauhistuin. Elämä oli soljunut mielestäni ihan mukavasti, mutta poika olikin noin onneton! Kysymällä syykin selvisi: keinussa ei ollut päässyt ekaksi, siskoa oli suosittu antamalla tälle ensin ruokaa... Huh. Aikuisena tulee kiirehdittyä onnellisuutta ennakoimassa, mutta lapsen onni ja onnettomuus rakentuu juuri tänään. Siksi pienetkin murheet kannattaa pysähtyä kuulemaan.”

 

Janna Rantala

lastenpsykiatri, psykoterapeutti

 

 

4. Puhu siitä, miltä elämä tuntuu

 

”Perheissä opitaan perusteet yhdestä elämän tärkeimmistä asioista: miten toimia tunteiden kanssa. On sanottu, että vanhemmuus on elämän vaativin rooli, mutta koulutusta siihen ei juurikaan saa. Perhe-elämä on varsinainen tunteiden pelikenttä, jossa rakkaus ja viha, ilo ja suru, ylpeys ja häpeä temmeltävät. Mutta miten näiden tunteiden kanssa pärjätään? Miten rakkautta ilmaistaan? Miten vihan kanssa toimitaan? Entä millainen tunne on kiitollisuus?

 

Lapsuudessa opitut tunnetaidot kantavat läpi elämän. Perheen hyvinvoinnin kannalta onkin tärkeää, että opitaan tunnistamaan tunteita sekä itsessä että muissa perheenjäsenissä. Osataan puhua tunteista – miltä elämä tuntuu? Minkälainen on perheemme tunneilmasto? Perhe, jossa tunteet vellovat hallitsemattomina, on turvaton paikka kasvaa. Perhe, jossa tunteita ei näytetä lainkaan, ei tarjoa rikasta kasvun maaperää. On luonnollista, että perheen tunneilmasto vaihtelee, ja aikuistenkin on vaikea joskus käsitellä tunteitaan. Se on inhimillistä. Epäonnistumisistakin opitaan, kun niitä käsitellään. Mutta kaikista tärkein tunne perheessä on rakkaus. Jos sitä on tarpeeksi, kaikki muu järjestyy.”

 

Jarkko Rantanen

psykologi

 

 

5. Tue lapsen kehollista itsetuntoa

 

”Kehoitsetunto kehittyy pikkulapsivuosina. Syntymästä asti lapsi kokee ylpeyttä kehostaan. Kasvatuksen tulisi tukea sitä niin, että jokainen lapsi tuntisi olevansa sellaisenaan oikeanlainen ja jokaisen erilainen keho olisi arvokas. Hyväksyvästä ja rakastavasta katseesta ja kannustavista lauseista lapsi saa vahvistuksen sille, että hän kelpaa ja on hyväksytty. Jos vanhemmalla tai kasvattajilla on arvioivat mittalasit silmillä, se hämmentää. Jos aina kuulee arvion: kömpelö tai ketterä, siro tai pullukka, kaunis tai ei. On tuskallista olla jatkuvasti arvioinnin kohteena.

 

Huomauttelun ohella mahdollinen kuritus satuttaa ja rikkoo kehoitsetunnon. On tärkeää tukea lasten kehoitsetuntoa. Näin lapsi oppii kunnioittamaan ja arvostamaan monenlaisuutta, tasa-arvoa, ainutlaatuisuutta ja itseään.”

 

Raisa Cacciatore

Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen johtaja

 

 

6. Ole oma itsesi

 

”Vanhemmuuden haaste on olla oma itsensä. Lapsen syntymän myötä olen tipahtanut elämänvaiheeseen, jossa olisi hyvä löytää uuslevollisuus. Se on jonkin sortin ennalta arvattavuutta, jonka lapsi voi oppia; imaista itseensä yhtä luontevasti kuin tissin tai tutin. Että missä tahansa tilanteessa olenkin, olisin aina samanlainen. Että lapseni ei näkisi minun pelaavan mitään roolia missään.”

 

Kari Kanala

kirkkoherra, Paavalin seurakunta

 

 

7. Ymmärrä, miten itse vaikutat toiseen

 

”Kun tulemme iloisina ja hyväntuulisina kotiin, se näkyy meistä ulospäin ja se usein tarttuu läheisiimme ja saa heidät mukaan omaan iloomme. Mutta samoin tapahtuu silloinkin, kun tulemme kotiin kurjalla ja ikävällä mielellä, joka valuu meistä ulospäin. Harvoin pysähdymme miettimään, miltäköhän oma käyttäytymisemme näyttäytyy toisen silmissä. Ja vielä vähemmän mietimme, millaista vaikutusta omalla käyttäytymisellämme on läheisemme käyttäytymiseen. Kurjakin olomme tarttuu läheisiimme, ja pakottaa heidät omalla tavallaan vastaamaan omaan käytökseemme. Me vaikutamme toisiimme hyvässä ja pahassa.”

 

Hanna Pinomaa

paripsykoterapeutti, psykologi

 

 

8. Kohtele lasta hyvin ja muista hengittää

 

”Lapsella on oikeus olla joutumatta pelkäämään. Kohtele lasta hyvin: uhkaaminen satuttamisella tai hylkäämisellä haavoittaa lasta tavoilla, jotka voivat kantaa uskomattoman pitkälle hänen elämässään. Kun suututtaa – niin kuin lapsen käytös aina välillä suututtaa – opi hengittämään ulos pitkään ja hitaasti. Niin monta kertaa kuin tarvitset, että pystyt auttamaan lasta toimimaan oikein. Ilman, että haavoitat häntä.”

 

Jukka Mäkelä

lastenpsykiatri, THL

 

 

9. Yksinkertaista

 

”Syökää, juokaa ja naikaa, vielä kun on aikaa. Mausteeksi vielä arkista yhdessä oloa ja halailua. Näin yksinkertaista se todella on.”

 

Mikael Saarinen

psykologi, psykoterapeutti

 

 

10. Uskalla luoda oikopolkuja perheeseen

 

”Perheeseen liittyy paljon kulttuurisia odotuksia, vanhemmuuden velvollisuuksia ja onnistumisen painetta. Kukapa ei juuri perheessä tahtoisi olla parhaimmillaan, mutta vaatimusten painamana tulee usein olleeksi ennemminkin pahimmillaan! Toisia katsellessa viriää herkästi ajatus, että muut ne vain pystyvät – miksi emme me? Voi valheellisesti näyttää siltä, että toiset saavat harrastukset rullaamaan, parisuhteen loistamaan, kauniisti sisustetun kodin, iloiset lapset ja täydelliset luomusapuskat vielä päälle. Vertailemme itseämme pienissä palasissa toinen toisiimme, mikä vain lisää huonoa oloa.

 

Perhe-elämässä riittämättömyydelle on tärkeäkin tilaus. Koska riittämättömyyden tunnetta ei voi välttää, olisi ennemminkin tärkeää etsiä sille viisaita kohteita. Missä päätät olla riittämättömämpi? Minkä annat tietoisesti repsottaa? Mitä et edes yritä parantaa? Perheen lämpö, tuki ja vahvat suhteet luovat vahvaa elinvoimaa. Siksi on tehtävä oikopolkuja perheen luokse. Missä päätät tänään oikaista, jotta voimavaroja ja aikaa riittäisi enemmän perheeseen, kohtaamiseen ja yhteiseen olemiseen? Mikä todella olisi tänään tärkeää?”

 

Maaret Kallio

Inhimillisen Uutisten kesäkuun päätoimittaja