Alkuun
12.4.2018
teksti: Maarit Piippo, kuvat: Miska Puumala

Jokainen liikkuja on tähti omalla tavallaan

 

Kilpailija hakee menestystä, uurastaja mittaa tuloksia ja elämysliikkuja nauttii kokemuksista. Oman liikkujatyypin tunnistaminen edistää liikunnallisen elämäntavan saavuttamista.

 

Kajaanilainen Anu Piirainen oli nuori terveyden alan opiskelija, kun hän tovereineen ajautui ristiriitatilanteeseen liikunnanopettajansa kanssa. Liikuntatuntien hiihtourakasta oli tullut kontrolloitua pakottamista, kun opettaja ei luottanut oppilaiden vapaaehtoiseen harrastamiseen, vaan vaati päästä näkemään suoritukset.

 

Terveydestä ja kunnon kohottamisesta kiinnostunut Anu liikkui mielellään, mutta koulun kontrolloiva opetustapa turhautti.

 

”Mittaaminen ja suoritusten laskeminen eivät motivoi minua, vaan haen liikunnasta ensi sijassa hyvää oloa”, Anu Piirainen toteaa.

 

 

Syyllisyyttä ja itsetunto-ongelmaa

 

Nykyisin Anu on työssä käyvä perheenäiti, jonka aika on kortilla. Urheiluharrastuksille on aiempaa vähemmän aikaa, ja kunto oli jo päässyt laskemaan ja paino nousemaan. Tietoisuus vähentyneen liikunnan vaaroista terveydelle tuotti syyllisyyden tunnetta. Keski-iässä Anun oli pakko huomata, että hänellä oli liikunnan suhteen itsetunto-ongelma.

 

Suhde liikuntaan muuttui, kun Anu osallistui kurssille, jolla selvitettiin liikkujatyyppejä. Oli helpottavaa huomata, että oma tapa liikkua oli riittävä.

 

”Oleellista liikuntatilanteissa on se kuva, joka lapselle syntyy itsestään liikkujana”, sanoo tutkija Jaana Kari. Anu Piiraisen tytär Jutta, 9, on löytänyt liikunnan ilon keppihevosharrastuksesta.

 

Koiran ulkoilutusta ja perheen kanssa retkeilyä harrastava Anu paljastui elämysliikkujaksi, jolle tärkeimmät liikunnan motivaattorit ovat miellyttävä ympäristö ja hyvä seura.

 

”Henkinen hyvinvointi on liikunnassa yhtä tärkeää kuin fyysinen rasistus, ja elämyspainotteinenkin liikunta edistää terveyttä. Tämän oivaltaminen vapautti syyllisyydestä ja toi uutta energiaa”, Anu kuvailee.

 

 

Liikkujatyypit ovat näkökulma persoonaan

 

Liikkujatyypit ovat tutkija ja liikuntapedagogi Jaana Karin väitöskirjatyön tulos. Kari tutki 57 luokanopettajaopiskelijan liikuntaelämänkertoja, ja pystyi erottamaan niistä seitsemän erilaista tapaa suhtautua liikuntaan.

 

Elämysliikkujan lisäksi yleispäteviksi tyypeiksi nousivat menestyksestä motivoituva Kilpailija, suorituksia mittaava Uurastaja, toisten ohjaamisesta kiinnostunut Liikunnan tuottaja ja liikunnasta terveyttä hakeva Terveyden korostaja. Lisäksi löytyivät ääripään tyypit, urheilullisia haasteita rakastava Liikunnan suurkuluttaja sekä liikunnan aiheuttamista traumoista kärsivä Liikunnan kolhima.

 

Anu Piiraisen mukaan liikunnassa ei ole tärkeintä se, kuka on ensimmäinen ja kuka viimeinen. "Vain sitä jaksaa harrastaa, mikä tuntuu hyvältä sekä kropalle että päälle.” Tytti-tytär, 12, ylittää esteen keppihevosella.

 

Jaana Karin havaintojen mukaan liikkujatyypit ovat esillä jo kouluiässä ja vaikuttavat lasten motivoitumiseen liikunnasta. Kasvattaja voi joko tukea tai estää lasten liikunnallisen elämäntavan syntyä.

 

”Oleellista liikuntatilanteissa on se kuva, joka lapselle syntyy itsestään liikkujana. Jokaisen tulisi voida tuntea olevansa hyvä liikkuja ja kehollisesti arvokas yksilö liikunnallisista taidoista ja kunnosta riippumatta”, sanoo Jaana Kari.

 

 

Liikuntaa ilman kolhuja

 

Vallitseva liikuntakulttuuri muokkaa identiteettiä ja kehollisuuden kokemusta. Jaana Karin tutkimuksissa tuli esille muutama nuori nainen, joille oli jäänyt koululiikunnasta kehollisia kolhuja. Naisten kokemukset liikunnan vaatimuksista ja omasta kehosta eivät olleet yhteensopivia. Oma keho tuntui isolta ja kömpelöltä esimerkiksi telinevoimistelun vaatimuksiin.

 

Miesten kehoon kohdistuu odotuksia lihaksikkuudesta ja urheilullisuudesta. Eräs tutkimukseen osallistunut nuorukainen oli rakenteeltaan heiveröisenä joutunut heti alakoulussa liikunnan kolhimaksi perinteisissä urheilulajeissa ja joukkupeleissä. Hän harrasti sulkapalloa, mutta koki, ettei saanut sen kautta miehistä arvostusta.

 

Anu Piirainen on huomannut, että hänen tyttärensä ovat elämysliikkujia. Tytöt eivät innostu kilpailemisesta tai joukkuelajeista, mutta ratsastaminen ja suhde hevosiin kiinnostavat.

 

”Opettajan tehtävä on vaikuttaa liikuntatuntiin niin, ettei kukaan koe huonommuutta. Pelejä voi kehitellä ja sääntöjä voi muunnella niin, että jokainen saa oman hetkensä tähtiliikkujana.”

 

Anu Piirainen on huomannut, että myös hänen 9- ja 12-vuotiaat tyttärensä ovat elämysliikkujia. Tytöt eivät innostu kilpailemisesta tai joukkuelajeista, mutta ratsastaminen ja suhde hevosiin kiinnostavat. Tytöt ovat myös innokkaita keppihevosharrastajia, ja leikin kautta heidän tulee juostua ja hypittyä kuin huomaamatta.

 

”Vanhemman on hyvä tunnistaa lapsensa liikkujatyyppi ja viestittää, että on monia oikeita tapoja liikkua. Liikunnassa ei ole tärkeintä se, kuka on ensimmäinen ja kuka viimeinen. Vain sitä jaksaa harrastaa, mikä tuntuu hyvältä sekä kropalle että päälle”, Anu Piirainen toteaa.

 

 

Liikkujatyyppi-luokitus on rekisteröity tavaramerkki. Lisätietoja Liikkujatyypeistä® ja Liikkujatyyppi -koulutuksista: jaana.kari@edukajaani.fi

 

Liikuntatieteelliseen tutkimukseen käytetään tänä vuonna yli 6 milj. euroa Veikkauksen pelien tuotoista. Avustuksia saavat muun muassa LIKES-tutkimuskeskus, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KiHU sekä Jyväskylän liikuntatieteellisen lukuisat tutkimushankkeet.