Alkuun

Kaipaako Suomi yksinäisyysministeriä?

 

Britanniassa yksinäisyys on todettu niin pahaksi ongelmaksi, että sen torjumiseen on nimitetty oma ministerinsä, Tracey Crouch. Suomalaisten järjestöjen mukaan ministeri voisi tuoda lisää painoarvoa yksinäisyyden vastaiselle työlle myös Suomessa.

 

Jopa yli 9 miljoonaa ihmistä – noin 14 prosenttia koko Britannian väestöstä – tuntee itsensä yksinäiseksi usein tai aina. Tämä kävi ilmi viime vuonna toteutetusta laajasta selvityksestä. Vuonna 2016 murhatun, yksinäisyystyön puolesta kampanjoineen kansanedustaja Jo Coxin mukaan nimetty ryhmä tutki yksinäisyyttä yhdessä yli kymmenen kansalaisjärjestön kanssa ja antoi hallitukselle suosituksia ongelman selättämiseen. Yksinäisyysministerin nimittäminen oli näistä ensimmäinen. Urheilu ja kansalaisyhteiskunta -ministeriöstä vastaava Tracey Crouch johtaa myös hallituksen poikkipuolueellista työtä yksinäisyyden vähentämiseksi.

 

“On kunnia saada viedä Jo Coxin merkittävää työtä eteenpäin”, Crouch kommentoi nimitystään Inhimillisille Uutisille.

 

“Olen varma siitä, että yhdessä vapaaehtoisten, kampanjoitsijoiden, yritysten ja kansanedustajakollegoideni tuella voimme tehdä merkittäviä muutoksia yksinäisyyden kukistamiseksi.”

 

Nimitys on merkittävä askel suuntaan, jossa yksinäisyys tunnustetaan vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Iso-Britannia on toistaiseksi ainut maa, jossa yksinäisyydelle on nimitetty oma ministerinsä. Pitäisikö Suomen ottaa mallia Britanniasta?

 

 

Kaikkien yhteinen ongelma

 

Yksinäisyyden vastaista työtä tekevän HelsinkiMission toimitusjohtaja Tuula Colliander huomauttaa, että Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa on jo kirjaus yksinäisyyden ehkäisystä. “Mutta ministeri voisi tuoda työlle lisää painoarvoa ja kaivattua huomiota. Mitä enemmän yksinäisyydestä puhutaan, sitä useampi ihminen voi saada apua”, hän lisää.

 

Jo Cox Commission -selvityksen tulokset alleviivaavat sitä, että yksinäisyys koskettaa kaikenlaisia ihmisiä. Britanniassa Crouchin keskeinen tehtävä on kehittää strategia, jonka avulla julkinen, yksityinen ja järjestösektori voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Mahdollisimman monialaista yhteistyötä tarvitaan myös Suomessa, Colliander pohtii.

 

“Yksinäisyys näkyy ihmisen koko elämänkaaressa, joten sen poistamiseen tarvitaan työtä koko yhteiskunnassa.”

 

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n koulutussuunnittelija Anne Vuorenpää on samaa mieltä. Tärkeää olisi löytää tapoja saada ihmisiä oman kuplansa ulkopuolelle.

 

“Helposti käy niin, että kehitysvammaiset ovat kehitysvammaisten kanssa ja ikäihmiset ovat ikäihmisten kanssa. Mutta jos ei ole mitään muuta yhteistä kuin kehitysvammaisuus, se ei vielä poista yksinäisyyttä.”

 

“Yksinäisyys näkyy ihmisen koko elämänkaaressa, joten sen poistamiseen tarvitaan työtä koko yhteiskunnassa.”

 

Vuorenpää lisää, että valtion kannattaisi puuttua yksinäisyyteen rohkeammin myös taloudellisin perustein: yksinäisyys tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin sen ehkäiseminen.

 

Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnasta vastaava Anu Jansson kuvailee yksinäisyyttä “gerontologian jättiläiseksi”, josta ei vieläkään puhuta tarpeeksi. Hänen mukaansa yli kolmannes ikäihmisistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä.

 

Jansson ei usko erillisen yksinäisyysministerin ratkaisevan ongelmaa, mutta toivoo, että yksinäisyys näkyisi nykyistä vahvemmin sosiaali- ja terveysministeriön työssä ja erityisesti koulutuspolitiikassa.

 

“Esimerkiksi lähihoitajat tai lääkärit eivät välttämättä osaa tunnistaa tai kohdata yksinäisyyttä riittävästi työssään. Tähän tarvitaan lisää koulutusta.”

 

 

Irti leimasta

 

Mutkikasta yksinäisyystyöstä voi tehdä se, että monen yksinäisen on vaikea sanoittaa omia tuntemuksiaan. Yksinäisyyteen liittyy yhä vahva leima, jota moni ei halua otsaansa. Kun järjestöt etsivät ystäviä yksinäisille, usein ystäviksi ilmoittautuu suuri määrä ihmisiä mutta yksinäiseksi ei ketään. Tämän on huomannut Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.

 

“Suomessakin olisi tarpeellista tehdä laajempi selvitys siitä, kuinka yksinäisyys koskee erilaisia ikä- ja ihmisryhmiä. Valtio tai vastuuseen nimitetty ministeri voisi johtaa työtä.”

 

“Yksinäisyyden ei tarvitse olla kenenkään kohtalo.”

 

Sekä Ruishalme että Jansson korostavat, että järjestöillä on jo paljon osaamista ja toimivaksi havaittuja työkaluja yksinäisyyteen.

 

“Esimerkiksi Ystäväpiiri-toiminta on tutkitusti vaikuttava lääke iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen”, Jansson sanoo.

 

Colliander lisää, että ymmärrys yksinäisyyden yleisyydestä on tärkeää, mutta niin on myös tieto siitä, että ongelmasta voi päästä eroon.

 

“Yksinäisyyden ei tarvitse olla kenenkään kohtalo.”

 

Veikkauksen pelien tuotoista käytetään tänä vuonna yli 10 milj. euroa yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävään toimintaan. Auttavia tahoa on satakunta ympäri Suomea.