Alkuun
9.8.2016
teksti: Touko Kauppinen, kuva: Mika Lietzén

Kiusaaminen jättää rajut jäljet

 

Uudet psykologian tutkimukset kertovat, että kiusatut kärsivät usein vuosikymmeniä masennuksesta ja ahdistuksesta. Hankaliin mielenterveysongelmiin liittyy vyyhtinä monenlaisia henkisiä ja fyysisiä oireita.

 

Moni ei tule ajatelleeksi, miten vaarallista kiusaaminen on. Viimeisen viiden vuoden aikana tehdyt psykologian tutkimukset kertovat kiusaamisen rajuista seurauksista.

 

”Useiden luotettavien tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Yleensä diagnoosi on masennus tai ahdistus, joihin liittyy usein vyyhtinä monenlaisia henkisiä ja fyysisiä oireita. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja joskus jopa itsemurhiin”, Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli kertoo.

 

Tuoreen brittiläisen tutkimuksen mukaan 13-vuotiaana toistuvasti kiusatuista 15 prosentilla todettiin täysi-ikäisenä ahdistuneisuushäiriö. Kiusaamisen tutkijat ovat olleet kiinnostuneita etenkin koulukiusaamisen seurauksista eikä syyttä. Kouluissa tapahtuva kiusaaminen on erittäin yleistä. Maailman terveysjärjestön eri maissa tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmas koululainen joutuu kiusatuksi. Viime vuosien pitkät seurantatutkimukset ovat pystyneet avaamaan sitä, millaisia oirevyyhtejä kiusaaminen voi aiheuttaa missäkin ikävaiheessa.

 

 

Flunssia, paniikkihäiriöitä, harhakuvitelmia

 

6–17-vuotiaat kiusatut kärsivät todennäköisemmin esimerkiksi flunssista, päänsäryistä, vatsakivuista ja univaikeuksista. Heillä on usein taipumusta syrjäytymiseen ja koulupoissaoloihin. Heidän on myös huomattu aloittavan useammin tupakoinnin. Peruskoulussa kiusaaminen voi lisätä jopa alttiutta kokea nuoruudessa psykoottisia tai epävakaaseen persoonallisuuteen liittyviä oireita kuten harhakuvitelmia ja aistiharhoja.

 

”Tietenkään kaikki eivät näitä tutkimuksissa todettuja oireita saa. Varsinkin koulussa tai koulun ulkopuolella olevat kontaktit ovat tärkeitä. Jos lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi jonkun tai joidenkin kanssa, oireilu yleensä vähenee. Siten lapsen on helpompi myös ajatella, että vika ei ole itsessä vaan kiusaajat käyttäytyvät älyttömästi”, Salmivalli sanoo.

 

”Aina ei ymmärretä sitä, miten tärkeää toisten lasten hyväksyminen on. Brittiläisen tutkimuksen mukaan lasten mielenterveys kärsii enemmän muiden lasten toteuttamasta kiusaamisesta kuin vanhemmilta saadusta huonosta kohtelusta.”

 

Lapset kiusaavat myös toisiaan enemmän kuin aikuiset lapsia. Koulussa kiusatuilta on aikuisina todettu normaalia enemmän agorafobiaa eli julkisten paikkojen pelkoa ja paniikkihäiriötä. Heidän yleiskunto on myös usein huonompi ja he toipuvat hitaammin sairauksista.

 

Yksi selittäjä monille fyysisille ja psyykkisille oireille on kohonneet veriarvot ja etenkin c-reaktiivisen proteiinin määrä eli crp. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lapsena kiusattujen crp oli nuorena aikuisina keskimäärin kaksinkertainen kiusaajiin verrattuna, mikä viittaa elimistön jatkuvaan tulehdustilaan. Kohonnut crp lisää ajan mittaan riskiä sairastua myös esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin ja diabeteksen sekä valtimonkovettumataudin esiasteeseen eli metaboliseen oireyhtymään.

 

 

Vaikutusta pariutumiseen ja elintasoon

 

Kiusaamisen uhreilla on huomattu olevan myös usein vähemmän ystäviä ja elävän yksin. Kiusattujen koulutustaso on yleensä huonompi, rahankäyttö holtittomampaa ja tulot pienempiä. Uusi tutkimus on verrannut kiusattujen kokemia mielenterveysongelmia huostaan otettujen lasten kokemuksiin. Vastaavuus on ollut suurta.

 

Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuudessa tapahtuneen kiusaamisen jäljet raastavat kymmeniä vuosia ihmisten elämää. Mitä pidempään kiusaaminen jatkuu ja mitä rajumpaa se on sitä pahempia vaikutukset tahtovat olla.

 

”Aikuisena tapahtuvasta kiusaamisesta on tehty paljon vähemmän laajoja tutkimuksia, joissa vaikutuksia olisi seurattu pitkän ajan kuluessa. Siten on vaikeampaa todeta, miten paljon aikuisten välinen kiusaaminen vaikuttaa suoraan ihmisten mielenterveyteen ja fysiikkaan”, Salmivalli kertoo.

 

Vaikuttaa silti siltä, että aikuistenkin kiusaaminen on vaarallista ja yleistä. Tutkimustietojen mukaan 160 000 suomalaista on kokenut työpaikallaan henkistä väkivaltaa. Kiusaamisen tiedetään lisäävän ainakin haluttomuutta mennä töihin, ammattiylpeyden ja itseluottamuksen laskua, masennusta, sairastelua, työpaikan vaihdoksia ja työkyvyttömyyseläköitymistä.

 

Tutkimuslähteitä:

Suzet Tanya Lereya, William E Copeland, E Jane Costello ja Dieter Wolke: Adult mental health consequences of peer bullying and maltreatment in childhood: two cohorts in two countries

Lexine A. Stapinski, Lucy Bowes, Dieter Wolke, Rebecca M. Pearson, Liam Mahedy, Katherine S. Button, Glyn Lewis ja Ricardo Araya: Peer victimization during adolescence and risk for anxiety disorders in adulthood: a prospective cohort study

Dieter Wolke ja Suzet Tanya Lereya: Long-term effects of bullying