Alkuun

Koulukiusaaja saattaa syyllistyä rikokseen

 

Kaikilla on oikeus koskemattomuuteen ja oikeusturvan toteutumiseen – iästä huolimatta. Nuoret vain eivät välttämättä osaa hakea apua yhtä hyvin kuin aikuiset.

 

Kun Rikosuhripäivystys eli RIKU aloitti vuonna 2012 hankkeen kehittääkseen palveluja nuorille rikosuhreille, se päätti rajata koulukiusaamisen pois. Olihan kentällä jo monta kiusaamiseen apua tarjoavaa toimijaa. Nelivuotisen hankkeen aikana RIKU:n oli kuitenkin muutettava kantaansa: koulukiusaaminen oli otettava mukaan.

 

Suunnittleijoiden oli muutettava mieltä sen jälkeen, kun hankkeessa avattiin nuorille suunnattu verkkochatti vuonna 2013, sanoo verkko- ja nuorten palveluiden koordinaattori Maatu Arkio.

 

"Koulukiusaamisen määrite on laaja ja jokainen ymmärtää kiusaamisen eri tavalla. Tämän takia on vaikea löytää tilastoa, joka kertoisi koko totuuden. Chatin yhteydenotoista kävi kuitenkin ilmi, että monet kiusatuista olivat kokeneet väkivaltaa tai joutuneet muun rikoksen uhreiksi."

 

Lisäksi RIKU:ssa huomattiin, että vuonna 2014 toiseksi eniten haetuin sana verkkosivuilla oli "koulukiusaaminen". Arkion mukaan nuoren vanhemmat ottavat yleensä yhteyttä, kun kyseessä on fyysinen väkivalta. Nuoret puolestaan ovat yhteydessä kun kyseessä on esimerkiksi laiton uhkaus, kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

 

Poliisin puoleen on syytä kääntyä, jos ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan koulussa.

 

"Poliisi arvioi, onko kyseisessä tilanteessa tapahtunut rikos. Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen ja oikeusturvan toteutumiseen. On tärkeää, että asia ei pitkity ja tilanteeseen puututaan ennen kuin se raaistuu."

 

 

Miten tunnistaa rikos?

 

Maatu Arkio muistuttaa, että useimmiten aikuisten väkivalta tunnistetaan, mutta nuorten ei, vaikka tilanteet eivät poikkeaisi toisistaan.

 

"Jos on epävarma, onko kyseessä rikos, niin kannattaa kääntää tilanne toisinpäin. Esimerkiksi jos työkaveri heittäisi reppusi järveen ja menettäisit siinä kaikki tavarasi, niin olisihan se rikos. Kun omaisuutta tuhotaan, siitä voi aina tehdä rikosilmoituksen."

 

15-vuotiaat ovat jo itse vahingonkorvausvelvollisia, eikä korvausvelvollisuus siirry automaattisesti vanhemmille. Monesti jo poliisin huomautus tepsii esimerkiksi netissä tapahtuvissa tilanteissa.

 

Ongelma on myös siinä, että nuoret eivät välttämättä osaa hakea apua yhtä hyvin kuin aikuiset. Nuorten avuksi Pelastakaa Lapset ry on kehittänyt yhdessä Nettipoliisin ja RIKU:n kanssa Help.some-mobiilipalvelun, jota se ylläpitää RIKU:n ja Helsingin nettipoliisin työntekijöiden ja koulutettujen vapaaehtoisten kanssa.

 

"Sovelluksen voi ladata Android-puhelimiin. Jos nuori epäilee joutuneensa rikoksen uhriksi, hän voi chatata tai jättää viestin, johon vastaamme mahdollisimman pian. Ohjaamme nuoren oikean auttavan tahon luokse."