Alkuun
26.6.2017
teksti: Meri Valkama

Köyhälle kesä on kauheaa aikaa

 

Vähävaraisissa perheissä kesälomaa odotetaan usein peläten: kun rahaa ei ole, ei ole myöskään kesälomasuunnitelmia. Sen sijaan monessa perheessä nähdään nälkää.

 

Tanja Matthews, 43, tietää täsmälleen, mitä kesälomalta haluaisi – koko perheen matkan naapurimaahan. Muutama kiireetön päivä Tukholman liepeillä asuvien sukulaisten luona. Mahdollisuus viedä lapset suureen pelikauppaan, viettää päivä Grönalundin huvipuistossa, nauttia kaupungista ja lomasta ilman pelkoa siitä riittääkö ruoka tai onko varaa jäätelöön.

 

Toive ei ole kohtuuton, mutta silti perheelle mahdoton. Espoolainen Matthews on 13- ja 14-vuotiaiden lasten yksinhuoltaja ja elää toimeentulotuella. Siksi kesälomamatka, edes lyhyt ja vaatimaton, on pelkkä haave. Sitä on myös moni muu normaalituloiselle itsestään selvä asia.

 

“Vuokran, sähkölaskun ja muiden pakollisten laskujen jälkeen käteeni jää 350 euroa. Sen on riitettävä kuukauden ajan koko perheemme elämiseen”, hän sanoo.

 

Summa on pieni – itse asiassa niin pieni, ettei se aina riitä kaikkeen pakolliseen, ei edes ruokamenoihin. Ja loma-aikoina ruokaa on oltava tavallista enemmän. Kun kouluruoka kesällä puuttuu, ruokamenot kasvavat. Tanja Matthews on ratkaissut tilanteen nipistämällä itseltään. Kun lapset ovat isänsä luona, syö äiti usein pelkkää makaronia.

 

Ne ateriat ovat kaukana Ruotsin-laivan notkuvasta seisovasta pöydästä.

 

 

Suomessa on yli 100 000 köyhää lasta

 

Matthewsin perheen tilanne ei ole ainoa laatuaan. Tulonjakotilastojen mukaan Suomessa elää 101 000 köyhää lasta. Se tarkoittaa, että joka kymmenes suomalaislapsi on köyhä. Heidän ja rikkaiden välinen kuilu kasvaa erityisesti lomien aikana.

 

Ja Suomessa kesäloma on pitkä.

 

Kun taloudellisesti vakaissa perheissä koulujen päättymistä odotetaan usein innolla, aiheuttavat lähestyvät loma-ajat vähävaraisissa perheissä monesti pelkoa. Kun rahaa ei ole, ei ole myöskään kesälomasuunnitelmia. Ei kalliita leirejä, huvipuistokäyntejä tai vesipuistopäiviä. Ei mökkiviikkoja, harrastuksia tai etenkään ulkomaanmatkoja.

 

Sen sijaan on kotona ja ulkona oleilua. Hengailua. Kymmenen viikon ajan.

 

Taloudellisesti vakaissa perheissä koulujen päättymistä odotetaan usein innolla, mutta vähävaraisissa perheissä lähestyvät loma-ajat aiheuttavat monesti pelkoa.

 

Kun ylimääräistä ei ole, rakentuvat kesän kohokohdat arkisista asioista. Niin myös Tanja Matthewsin perheessä. Kun lomapäivään halutaan jotakin erityistä, grillaa Matthews lastensa kanssa rivitalokotinsa takapihalla. Lapset tekevät pyöräretkiä. Joskus käydään koko perheellä Kauppatorilla jäätelöllä tai ilmaistapahtumissa, kuten konserteissa.

 

“Joskus lapset kysyvät, olisiko minulla antaa heille rahaa leffalippua varten. Aina en pysty, mutta usein koetan nipistää jostakin muusta, jotta he eivät aina jäisi kaveriporukkansa ulkopuolelle, jotta he eivät aina joutuisi sanomaan, että en minä pääse”, Matthews kertoo.

 

Huoli ulkopuolelle jäämisestä on aiheellinen. Tutkimusten mukaan taloudellinen eriarvoisuus kasvattaa riskiä syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen. Lapsille kuluttaminen on osa arkea ja siihen liittyy runsaasti sosiaalisia odotuksia. Siksi raha vaikuttaa myös kaverisuhteisiin. Tutkimustulokset ovat karuja: Rikkaan on köyhää helpompi saada kaveriseuraa, sillä materiaaliset resurssit tekevät varakkaasta kiinnostavan. Käytännössä se tarkoittaa, että vakavaraisen perheen lapsella on köyhää enemmän vaihtoehtoja arjessaan.

 

Köyhän lapsen sosiaalinen liikkumatila on hyvätuloista huomattavasti kapeampi.

 

 

Kuolema syöksi köyhyyteen

 

Pieni kaksio Espoon kaupungin vuokraamassa rivitalossa. Toinen huoneista lapsille, toinen yhdistettynä olo- ja makuuhuoneena. Pieni takapiha. Pieni vuokra.

 

Näistä elementeistä muodostuu Matthewsin perheen koti. ”Toivon, että jonain päivänä minulla on mahdollisuus vuokrata perheelleni kolmio. Silloin lapset saisivat omat huoneet. Se on toivottavasti mahdollista jo vuoden kuluttua.”

 

Toive taloudellisesti tasapainoisemmasta elämästä elää Tanja Matthewsin mielessä vahvana. Hän uskoo, ettei sen saavuttaminen ole mahdotonta, jos vain töitä löytyy. Ei perhe nimittäin aina ole näin syvässä köyhyydessä elänyt. Joitain vuosia sitten tilanne oli toinen. Siitä puhuminen on Matthewsille rankka paikka, itku on tulla moneen otteeseen. Kuten monille, täydellinen varattomuus iski äkisti muuttuneen elämäntilanteen seurauksena.

 

Kun rahaa ei ole, ei ole myöskään kesälomasuunnitelmia. Ei kalliita leirejä, huvipuistokäyntejä tai vesipuistopäiviä.

 

Aiemmassa elämässään Matthews työskenteli lähihoitajana ja sai palkkaa, pientä mutta säännöllistä. Arjen jakoi pitkäaikainen miesystävä, joka osallistui perheen menoihin. Pariskunta vietti yhdessä joulut ja kesät, ja vaikka rahaa ei ollut paljon, tultiin toimeen. Vapaa-ajallaan Matthews pyöritti Facebookiin muutaman muun vapaaehtoisen kanssa perustamaansa ryhmää. Siellä rahaa kerättiin vähävaraisille perheille. Ryhmän kautta Matthews näki, miten täydellisessä taloudellisessa ahdingossa moni suomalainen eli. Aivan tavallisissa perheissä pulaa oli niin vessapaperista, vauvan vaipoista, lääkkeistä kuin ruoasta. Syksyllä 2015 Matthewsin oma elämä oli kuitenkin vielä sen verran tasaista, että hän päätti irtisanoutua työstään ja vaihtaa alaa. Alkoivat merkonomiopinnot.

 

Sitten kaikki romahti. Keväällä 2016 miesystävä menehtyi äkillisesti Matthewsin asunnossa. Puolison kuolema oli niin suuri sokki, että Matthews romahti täysin. Lapset viettivät kuukauden isänsä luona, Matthews kriisiavun varassa. Matthewsille ajatus samaan asuntoon jäämisestä oli mahdoton, ja niin edessä oli myös uuden kodin etsiminen. Sellainen järjestyi akuutin tilanteen ansiosta onneksi nopeasti. Opinnot jäivät, alkoi työttömyys.

 

Varattomuutta on jatkunut nyt runsaan vuoden. Vaikka rahan puutteesta ei Matthewsin perheessä juuri puhuta, tietävät lapset, ettei äidillä ole paljon.

 

”Jos lapset tarvitsevat jotakin, kuten uudet housut tai kengät tai kännykän rikkoutuneen tilalle, he pyytävät. Mutta vain silloin, kun todella tarvitsevat”, Matthews sanoo.

 

Ja vaikka matkustaminen on lasten suuri unelma, ulkomaanmatkoja he eivät ehdota koskaan. Asia on heille selvä: sellaiseen ei ole mitään mahdollisuuksia.

 

 

Pieni tuliainen riittää

 

Köyhyyden lisääntyminen näkyy yhteiskunnassa monella eri osa-alueella. Kun Kansaneläkelaitos ja Kuntoutussäätiö teettivät tutkimuksen 2010-luvun suomalaisesta lapsiperheköyhyydestä, oli yhteys selvä: pienituloisten perheiden lapset työllistyvät aikuisina selvästi muita heikommin. He ovat myös vaarassa jäädä kokonaan ilman koulutusta.

 

Yksittäisistä syrjäytymisen syistä köyhyys on merkittävin.

 

Köyhyyden lisääntyminen näkyy myös kesälomissa. Viime kesänä Yle uutisoi, kuinka osa vähävaraisista on joutunut perumaan heille myönnetyn tuetun loman. Viiden päivän täyshoitolomia lomakodeissa, kylpylähotelleissa, lomakeskuksissa sekä urheilu- ja liikuntakeskuksissa tarjoava Hyvinvointilomat ry myönsi tuolloin vähävaraisille tarkoitettuja tuettuja lomia yhteensä 16 000. Hakemuksia tuli moninkertainen määrä. Monille loman omavastuuosuus, 18–25 euroa per päivä, oli kuitenkin liikaa, ja useita lomia peruttiin.

 

Matkustaminen on Matthewsin lasten suuri unelma, mutta ulkomaanmatkoja he eivät ehdota koskaan. Asia on heille selvä: sellaiseen ei ole mitään mahdollisuuksia.

 

Tanja Matthews ei ole tuettua lomaa edes hakenut, sillä ei usko selviävänsä muutaman kymmenen euron ylimääräisestä kuluerästä. Sen sijaan hän on joutunut pyytämään useita kertoja apua toimeentulotuen lisäksi, ensin leipäjonosta ja viime aikoina itse perustamastaan Facebook-ryhmästä. Siellä jaetut kokemukset kertovat lohdutonta tarinaa 2010-luvun köyhyydestä.

 

Olemme olleet ilman sähköä noin puolitoista kuukautta. Oli mahdotonta maksaa sähkölaskuja koska jos niin olisin tehnyt niin ruoka olisi jäänyt saamatta.

 

Olemme perhe, joka on tottunut pärjäämään itsenäisesti vaikka väkisin, nyt se tuntuu mahdottomalta. - - Tilanteesta tekee entistä stressaavamman se, että lapsilla alkaa kesäloma ja itsellä tosiaan ei tuloja kesäkuulle.

 

Vauvan sukupuoli on tyttö ja tosiaan minulla ei ole mitään vauvaa varten ja näillä näkymin taloudellinen tilanteeni on yksinhuoltajana erittäin tiukka, huoli painaa aina sydäntäni kuinka saan kaikkea tarpeellista ja välttämätöntä molemmille lapsille hommattua.

 

Facebook-ryhmän kautta Matthews on ollut tekemisissä lukuisten köyhien lapsiperheiden kanssa. Sen kautta hän on tottunut sanomaan: älä häpeä, köyhyydessä ei ole mitään hävettävää.

 

Sillä aina köyhä häpeää. Niin Matthews itsekin.

 

”En tiedä mistä sellaiset tunteet kumpuavat, mutta ne ovat vahvoja. Että olen tällä tavalla epäonnistunut.”

 

Yksi asia on kuitenkin tänä kesänä valoisasti. Matthewsin lapset lähtevät isänsä kanssa Ruotsin-risteilylle. Matkaa varjostaa vain yksi pieni huoli: lasten suru siitä, että äiti jää yksin kotiin.

 

“Vakuutan heille, että olen iloinen pienestä tuliaisesta.”

 

 

Veikkauksen pelituotoilla rahoitetaan sosiaalista lomatoimintaa vuonna 2017 yli kymmenellä miljoonalla eurolla.