Alkuun
7.9.2016
teksti: Ilkka Pernu

Köyhyys periytyy

 

Perheen taloudellinen huono-osaisuus vaikuttaa kaikkein eniten lapsiin. Esimerkiksi työttömien lasten on muita vaikeampi päästä työhön kiinni. Köyhyys myös aiheuttaa vanhemmille stressiä, joka vaikuttaa lapseen.

 

Noin kymmenen prosenttia suomalaislapsista elää köyhässä tai pienituloisessa perheessä. Usein puhutaan myös taloudellisesta huono-osaisuudesta. Huono-osaisuudelle ei ole tarkkarajaista luonnontieteellistä määritelmää, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

 

”Sillä voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Siihen liittyy ulkopuolisuus ja syrjäytyminen.”

 

Köyhyyden lisäksi voidaan puhua sosiaalisesta, terveydellisestä ja koulutuksellisesta huono-osaisuudesta sekä työelämän ulkopuolisuudesta. Jako ei ole selvärajainen: eri muodot kietoutuvat toisiinsa. Jos ihmisellä on huono-osaisuutta yhdellä osa-alueella, on todennäköistä, että se aiheuttaa sitä muullakin elämänalueella, Iivonen muistuttaa.

 

Huono-osaisuus tämän päivän Suomessa voi olla esimerkiksi tätä: nuori ei halua kutsua kavereitaan kylään, koska omat vanhemmat ryyppäävät ja koti on siivoton. Nuori alkaa eristäytyä ja ahdistua. Häntä aletaan kiusata, ja koulunumerot laskevat. Hän ei pääse opiskelemaan eikä löydä töitä.

 

Tämä on vain yksi esimerkki. Toisenlaisia tarinoita on tuhansia. Vain se on varmaa, että perheiden huono-osaisuus vaikuttaa kaikkein eniten lapsiin ja nuoriin.

 

 

Jo avun hakeminen auttaa

 

Huono-osaisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että perhe olisi koditon tai täysin rikki. Yksinkertaisimmillaan huono-osaisuus voi tarkoittaa, sitä että perheellä ei ole varaa lapsen harrastuksiin. Siihenkin on mahdollista hakea apua. Hope-yhdistys tarjoaa monenlaista apua vähävaraisille lapsiperheille. Apua hakevissa perheissä on usein yksinhuoltajuutta ja työttömyyttä, mutta jokaisen perheen tilanne on uniikki, sanoo Hope-yhdistyksen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila.

 

”Avun tarve ja kesto vaihtelevat. Meidän lähtökohtana on tasavertaisuus: että mahdollisimman monella lapsella olisi mahdollisuus hyvään arkeen. Oma huoli kevenee, kun tietää, että lapsi saa talvivaatteet.”

 

Hope on esimerkiksi järjestänyt reppukampanjan. Puhtaat vaatteet ja uusi koulureppu voi vähentää kiusaamista.

 

”Lasten maailma on julma. Aikuisten maailmasta sitä ei välttämättä huomaa. Ei reppu tietenkään ratkaise kaikkia perheen ongelmia, mutta voimme ainakin helpottaa asiaa.”

 

Kyse on myös siitä, että lapsi ei putoaisi kaveriporukasta pois. Sillä, että lapsi ei pääse jatkamaan omaa harrastusta, voi olla iso vaikutus.

 

”Jos lapsi on harrastanut pitkään ohjattua liikuntaa ja se katkaistaan, ei ole sama asia lähteä toiseen – mahdollisesti halvempaan – jengiin. Ryhmäytyminen on jo tapahtunut.”

 

Tukea hakevilla vanhemmilla on usein pelkoja siitä, millä lapsi täyttää vapaa-ajan. Hostila uskoo, että jo se, että vanhempi hakee apua, on merkki lapselle, että on olemassa kannattelevia verkostoja.

 

”Yksin jääminen on pahinta.”

 

 

Huono-osaisuus on kierre

 

Futisjengistä tippuminen voi tuntua mitättömältä asialta, mutta se voi olla ratkaiseva pudotus.

 

”Huono-osaisuus on valitettava kierre. Yksi johtaa viiteen muuhun. Ei asia tapahdu sormia napsauttamalla”, Esa Iivonen sanoo. Taloudellinen huono-osaisuus voi aiheuttaa sosiaalista huono-osaisuutta, kiusaamista ja yksinäisyyttä. Pitkäaikainen kiusaaminen on hyvin haitallista lapsen kehitykselle.

 

Kaikkein tärkeintä kaikissa tilanteissa olisi, jos ongelmiin voisi puuttua jo varhaislapsuudessa. Silloin ihmisen kehitys on nopeinta ja vaikutukset pisimmät. ”Viimeaikainen tutkimus on korostanut pienten lasten perheiden köyhyyden vaikutusta. Köyhyys aiheuttaa vanhemmille stressiä ja se vaikuttaa lapseen.”

 

THL:n tutkimuksen mukaan lapsuuden olosuhteissa merkittävin yksittäinen suojaava tekijä on vanhempien työelämäosallisuus. Tutkimuksessa puhutaan resilienssistä, eli riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä. Jos lapsella on elämässä edes yksi merkittävä aikuiskontakti, se voi pelastaa.

 

Huono-osaisuuden ehkäisemiseksi – oli perheen tilanne mikä hyvänsä – on yksi erityinen keino: vanhemmuuden tukeminen.

 

 

Huonoa kohtaloa ei ole ennalta määrätty

 

Huono-osaisuus voi siirtyä sukupolvelta toiselle esimerkiksi pitkäaikaisten toimeentulovaikeuksien vuoksi. Vanhempien huono-osaisuus heijastuu lasten hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Geneettisten tekijöiden lisäksi lapsi voi alkaa ajatella, että ehkä minäkin jätän koulut kesken ja jään köyhäksi niin kuin vanhempani.

 

Puhutaan ylisukupovisuudesta. Työterveyslaitoksen tutkijan Anne Salmen mukaan ainakin sosioekonominen periytyminen on faktaa.

 

”Työttömien lasten on muita vaikeampi päästä työhön kiinni. Siihen vaikuttavat kotoa opitut mallit sekä verkostojen ja sosiaalisen tuen vähäisyys.”

 

Ylisukupolvisuus näkyy erityisesti sijoitetuissa lapsissa. He voivat ajattelevat, että heidän kohtalonsa on ennalta määrätty.

 

”Lapset saattavat helposti pitää omaa kohtaloaan fataalina. Yritämme auttaa ja kertoa, että ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa elämäänsä. Luomme toivoa ja vahvistamme unelmia. Kerromme, että lapsen ei tarvitse toistaa samoja virheitä kuin vanhempansa.”

 

 

Yhteiskunnalla on myös vastuu

 

Ei voi kuitenkaan odottaa, että kaikki olisi lasten ja nuorten omissa käsissä. Esa Iivonen muistuttaa, että huono-osaisuuden vähentäminen on lopulta hyvinvointivaltion tehtävä. Toimivat rakenteet suojaavat lapsia.

 

”Laadukas päivähoito ja varhaiskasvatus ovat hyvin keskeisiä tekijöitä. Pitäisi turvata riittävän pienet ryhmäkoot sekä koulutettu ja sitoutunut koulutettu henkilökunta. Varhaiskasvatuksen pitäisi olla tavoitteellista eikä ainoastaan lasten säilyttämistä.”

 

Myös koulun merkitys on ratkaiseva. Iivosen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ihmisten pitäisi saada oikea-aikaista apua niin, että ongelmat eivät pääse kasautumaan. Pitäisi huolehtia myös, että köyhyys ei olisi harrastusten esteenä ja että yksinhuoltajat työllistyisivät. Yksinkertaisimmillaan huono-osaisuuden suojaaminen on tätä.

 

Mutta Iivonen näkee tulevaisuudessa tummia pilviä. Häntä pelottaa hallituksen tekemät leikkaukset varhaiskasvatukseen, muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen.

 

”Ne ovat erityisen haitallisia huono-osaisten lasten näkökulmasta.”

 

Huono-osaisuus voi aiheuttaa syöksykierteen, mutta onneksi se toimii myös toiseen suuntaan. Toisaalta hyväosaisuus vahvistaa hyväosaisuutta. Kun pärjää sosiaalisissa suhteissa, pärjää myös koulutuksessa, työelämässä ja taloudellisesti.