Alkuun
3.4.2018
teksti: Tapio Korjus, kuva: Sakari Piippo

Liikunnalla on mahdollista saada parempi elämä

 

Maailma on muuttunut sellaiseksi, että ihmiset eivät enää liiku arjessaan huomaamatta. Siksi liikkumiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, kirjoittaa olympiavoittaja Tapio Korjus, Inhimillisten Uutisten vieraileva päätoimittaja huhtikuussa. Liikkumattomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

 

Liikkumattomuus on niin iso ilmiö, että sen hoitamista ei voi jättää pelkästään liikuntaväen kontolle. Tutkimusten mukaan 75 prosenttia suomalaisista – myös lapset ja nuoret – ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.

 

Mutta miksi liikkumattomuus on niin huono juttu? Sitä voi katsoa monesta näkökulmasta.

 

Yksilön kannalta liikkumattomuus on terveyden esteenä. Se vaikuttaa muun muassa luuston tiheyteen ja sydämen kokoon. Liikkumattomuuden vuoksi lihasten ja hermoston yhteistyö ei synny ja ryhti jää huonoksi. Jos selkärankaan syntyy vaurioita jo nuorena, ne eivät koskaan korjaannu. Liikuntatottumuksen pitäisi syntyä jo lapsena, sillä vanhempana se on paljon vaikeampaa.

 

”Tuoreen selvityksen mukaan liikkumattomuuden kustannukset vuodessa ovat 3,5–7 miljardia euroa.”

 

Liikkumattomuudesta on haittaa myös yhteiskunnalle – se maksaa. Tuoreen selvityksen mukaan liikkumattomuuden kustannukset vuodessa ovat 3,5–7 miljardia euroa.

 

Ilmiö on raju. Liikkumattomuus ei ole enää vain liikuntajärjestöjen ongelma, vaan yhteiskunnallinen ilmiö, jota pitää hoitaa poikkihallinnollisesti.

 

Ongelmana on toistaiseksi se, että useat hallinnon alat eivät ole systemaattisesti valjastaneet voimiaan liikkumattomuuden kitkemiseksi. Sentään jotain on jo tehty. Lääkärit ovat esimerkiksi ottaneet käyttöön liikkumisreseptit, joissa käydään läpi potilaan liikuntatottumukset ja annetaan liikkumistavoitteita.

 

Viimeisimmissä vaalitenteissä puhuttiin hyvinvoinnista ja liikunnallisen arjen tärkeydestä. On tärkeää, että ilmiöstä puhutaan.

 

 

Lisää ymmärrystä nuorista

 

Tutkimusten mukaan kaikki liikkuminen näyttää vaikuttavan positiivisesti liikkumattomuuden ongelmiin – oli se sitten halkojen hakkaamista, soutelua järvellä tai kuntosalilla painojen nostelua.

 

Itse asiassa kuntosalien jäsenyydet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tuplaantuneet, mikä on mahtavaa, mutta se ei ratkaise koko ongelmaa. Kaupallinen liikuntapalvelutarjonta ei vielä ole ratkaissut lasten ja nuorten liikuntaa.

 

”Yksi iso syy ovat mobiililaitteet ja muut ruutujutut, jotka imaisevat lapset paikoilleen. Tätä tapahtuu myös liikunnallisissa perheissä.”

 

Liikkumattomuuden syyt ovat syvemmällä. Pitäisi ymmärtää, miksi lapsi ja nuori ei lähde koulun iltapäiväkerhon tai urheiluseuran harjoituksiin tai treenaamaan skeittilaudalla. Tarvitsemme lisää ymmärrystä lasten ja nuorten elämästä.

 

Yksi iso syy ovat mobiililaitteet ja muut ruutujutut, jotka imaisevat lapset paikoilleen. Tätä tapahtuu myös liikunnallisissa perheissä. Tämä on iso ilmiö, jonka taklaamiseen tarvitaan kymmeniä keinoja. Aiemmat toimet eivät riitä. Ei riitä, että vain tuetaan seuratoimintaa. Edes Liikkuva koulu -hanke ei yksin riitä.

 

Mikä sitten neuvoksi?

 

 

Parempi elämä liikunnalla

 

Maailma on muuttunut. Aikuiset istuvat töröttävät näyttöpäätteen edessä pöydän takana koko päivän. Ammatit ovat muuttuneet, maailma on muuttunut – on parempia autoja, joukkoliikkumisen muotoja ja jopa parempia rullaportaita.

 

Ihminen on onnistunut tekemään kaikkensa, ettei hänen tarvitsisi rasittaa itseään fyysisesti.

 

Kuitenkin ihminen on luonnollinen liikkuja. Meidän fysiologiaamme ei ole tarkoitettu olemaan paikallaan. Keho rappeutuu, jos sitä kuluteta. Samalla aivojen suorituskyky heikkenee.

 

”Liikunnalla on mahdollista saada parempi elämä.”

 

Liikunta ei tietenkään korvaa, jos on esimerkiksi krooninen sairaus tai elämässä avioeroa tai kuolemaa; liikunta ei poista surua tai ahdistusta elämästä, mutta liikunnalla on itseisarvoa. Se tuntuu hyvältä, ja pitkässä juoksussa parempi kunto vaikuttaa päivittäiseen jaksamiseen ja mieleen.

 

Liikunta ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, metabolisia sairauksia, jopa syöpäsairauksia.

 

Liikunnalla on mahdollista saada parempi elämä.

 

 

Huhtikuun päätoimittaja

Tapio Korjus