Alkuun
2.10.2017
Baba Lybeck

Lue, jotta ymmärrät paremmin muita

Vaikka tiedonvälitys on nykyään nopeaa ja yksinkertaistavaa, maailma on monimutkainen ja jopa vaikeaselkoinen. Onneksi meillä on kirjallisuus ja kirjat, kirjoittaa Baba Lybeck pääkirjoituksessaan. Kirjailijat avaavat meille uusia näkökulmia elämästä ja avaavat maailmankuvaamme. Lukemalla ymmärrämme, että loppujen lopuksi olemme kaikki hyvin samanlaisia.

 

Loppukesästä sain käsiini Angie Thomasin romaanin The Hate U Give (Viha jonka kylvät) ja ahmin sen yhdeltä istumalta. Lukukokemus oli järisyttävä, ja palautuminen kesti kauan. Maailman epäreiluus suututti ja kaikkia rajoja ylittävä rakkaus itketti. Samaistuin täysin 16-vuotiaan Starrin elämäntilanteeseen ja vaikeuksiin, ymmärsin hänen valintojaan ja jaoin hänen ristiriitaiset tunteensa vanhempiaan, sukulaisiaan ja kavereitaan kohtaan.

 

Se on sinänsä erikoista, koska joku saattaa ajatella että suomalaisella 50-vuotiaalla korkeasti koulutetulla, valkoihoisella äiti-ihmisellä ja 16-vuotiaalla afroamerikkalaisella, getossa kasvavalla koululaisella ei voi olla mitään yhteistä. Mutta he ovat väärässä. Samaistumiskohtia on ja niitä on paljon. Ja siksi The Hate U Give on niin hieno ja tärkeä kirja. Se antaa äänen niille, jotka eivät muuten saa ääntään kuuluviin tavalla, joka avautuu kaikille lukijoille riippumatta siitä, minkälaisessa kulttuurissa ja minkälaisissa olosuhteissa he ovat kasvaneet.

 

Ja juuri siinä piilee kirjallisuuden voima. Nykyinen tiedonvälitys on lyhyttä, ytimekästä, nopeaa ja yksinkertaistavaa mutta maailma ei ole yksinkertainen. Se on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Kaikilla teoilla ja päätöksillä on monta syytä ja seurausta. Maailmaa katsellessamme näemme vain sen mitä itse siihen panemme mutta kirjailijat avaavat silmämme ja opettavat meitä näkemään enemmän. Tarinat ovat moniulotteisia ja niistä löytyy vaihtoehtoisia maailmankuvia.

 

Erilaisten näkökulmien omaksuminen ja ymmärtäminen on tärkeää, koska se lisää ymmärrystä siitä, mitä yksilön elämässä tapahtuu ja miksi. Lukiessamme samaistumme toiseen ihmiseen, menemme toisen ihmisen maailmaan ja mieleen ja tunnemme myötätuntoa. Erilaisuus ei enää pelota. Se taas parantaa valmiutta toimia yhteiskunnassa. Siksi on hienoa, että maahanmuuttajille järjestetään erilaisia lukupiirejä ja -ryhmiä. Tarinoiden kautta kieli avautuu uudella tavalla, samoin tavat ja arvot. Sanaston lisäksi kielen rytmi tulee tutuksi.

 

Lukemalla ymmärrämme toisia ihmisiä paremmin

 

Yhdessä lukeminen on myös vuorovaikutusta. Suomessa olemme ujoja ja arkoja kohtaamaan toista kieltä puhuvia ihmisiä. Eräs maahanmuuttaja sanoi minulle kerran, että suomen kielen opetteleminen on hyvin hankalaa – ei siksi, että suomi olisi vaikeaa vaan siksi, että kukaan ei puhu hänelle. Tämän vuoksi kirjastojen ja eri järjestöjen lukukampanjat ovat niin tärkeitä. Selkokeskuksen Minä Luen Sinulle -kampanjassa maahanmuuttajat lukevat ääneen selkokielisiä kirjoja ikäihmisille. Maahanmuuttajat tutustuvat ikäihmisiin ja harjoittelevat suomea, ja ikäihmiset pääsevät jakamaan elämänkokemustaan ja saavat uusia tuttavuuksia ja sisältöä arkeensa.

 

Omaksuessaan kielen maahanmuuttajat saavat paremmin oman äänensä kuuluviin. He pääsevät kertomaan oman tarinansa, omasta näkökulmastaan. Angie Thomasin The Hate You Give edustaa juuri tätä Own Voices -kirjallisuutta. Hän kasvoi itse amerikkalaisessa getossa ja tietää mistä puhuu. Kirjan aitous ja autenttisuus on tehnyt siitä bestsellerin ja siitä tehdään parhaillaan Hollywood-elokuvaa.

 

Valitettavasti ääriaatteita ja vihaa ei saa vähennettyä määräämällä kirjojen lukemista. Vain pieni osa maailman ihmisistä ylipäätänsä lukee, mutta siitä olen ihan varma, että lukemalla ymmärrämme toisia ihmisiä paremmin, hyväksymme helpommin erilaisuutta ja huomaamme, että loppujen lopuksi olemme kaikki hyvin samanlaisia.

 

Lokakuun päätoimittaja

Baba Lybeck