Alkuun
24.10.2016
teksti: Sanna Kontkanen, kuvat: Stocksnap.io

Luonnon terveysvaikutukset ovat kiistattomat

 

Tutkimuksissa on huomattu, että ihmisen mieliala paranee jo, kun luontoalueilla käydään vain pari kertaa viikossa noin puoli tuntia.

 

Luonnon terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu eri maissa ympäri maailmaa ja näyttöä alkaa olla jo paljon. Tieteenala kasvaakin koko ajan. Väestötutkimuksiakin on jo kymmeniä. Erityisesti Japanissa aihetta on tutkittu paljon.

 

"Vuonna 2011–2012 mittasimme Japanin kanssa yhteistyössä ihmisten fysiologista ja psykologista palautumista stressistä luonnossa", kertoo Suomi-Japani-yhteistyötä Suomessa vetänyt professori Liisa Tyrväinen. Tutkimuksesta on syntynyt viisi yhteistä tiedejulkaisua.

 

Tyrväisen tutkimusryhmä Luonnonvarakeskuksessa on tehnyt pitkään alan tutkimusta. Hiljattain päättyi Suomen Akatemian rahoittama Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth) -projekti.

 

Suomessa Luonnonvarakeskus on tutkinut vihreän ympäristön terveyshyötyjä kaupungeissa. Parhaillaan tutkimus on loppusuoralla. "On löydetty yhteys, että viheralueiden määrä ja läheisyys vaikuttavat koettuun ja psyykkiseen hyvinvointiin. Osassa tutkimuksista käy myös ilmi, että miellyttävä ympäristö ja luonto aktivoivat ihmistä liikkumaan enemmän."

 

Tutkija Kati Vähäsarja on samoilla linjoilla. Vähäsarja on vetänyt Metsähallituksen hanketta, jossa terveyshyötyjä on viety käytäntöön yhdessä eri toimijoiden kanssa. "Ei voi epäillä, ettei luonnolla olisi terveyteen myönteisiä vaikutuksia." Vähäsarjan mukaan tutkimuksissa on yleensä löydetty yhteys viherympäristön ja terveyden välillä riippumatta ihmisen varallisuudesta tai koulutustaustasta. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että viherympäristön hyvinvointivaikutukset ovat voimakkaammat heikommassa sosiaalisessa asemassa olevilla henkilöillä.

 

Professori Liisa Tyrväisen mielestä luontoa pitäisi määrätietoisemmin hyödyntää hyvinvoinnin tukemisessa. "Olemmekin pohtineet laajassa valtakunnallisessa hankkeessa 'Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys' miten luontoa hyödynnettäisiin nykyistä paremmin hoiva-, asumis-, oppimis- ja matkailuympäristöissä. Lomamatkakin voi tukea terveyttä."

 

 

Luonto kohentaa mielialaa

 

Melu, ilmansaasteet, stressi, liikunnan puute ja epäterveellinen ruokavalio ovat Euroopassa merkittäviä terveysriskejä, Tyrväinen sanoo. Esimerkiksi ilmansaasteet vaikuttavat verenpaineeseen, ja melu aiheuttaa stressiä. Luonto tulisikin ottaa huomioon yhä enemmän kasvukeskuksien kaupunkisuunnittelussa. Vain harva pääsee enää säännöllisesti maaseudulle, joten lähellä olevien viheralueiden merkitys kasvaa.

 

Luonnossa oleminen vaikuttaa tutkitusti nopeasti mielialaan. Mitä ihmiselle sitten oikein tapahtuu? "Helsingissä toteutetussa kokeellisessa tutkimuksessa ihmisiä vietiin työpäivän jälkeen eri päivinä keskustaan rakennettuun puistoon ja isolle metsäalueelle Keskuspuistoon. Luontoalueet palauttivat nopeasti stressistä, joka näkyi sekä mielialan paranemisena ja fysiologisissa mittauksissa, kuten sykkeen alenemisena lyhyessä ajassa."

 

Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu japanilaisissa tutkimuksissa. Tyrväinen kertoo, että ihmisen mieliala paranee, kun luontoalueilla käydään 2–3 kertaa viikossa noin puoli tuntia. Kaupungin ulkopuolinen luonto näyttäisi vaikuttavan voimakkaammin kuin kaupunkiluonto.

 

Vihreä ympäristö, kaunis maisema, hiljaisuus, rauha ja puhdas ilma ravitsevat ja virkistävät psyykettä. Luonnossa liikkumisessa kunnon kohenemisen lisäksi mieliala paranee enemmän kuin sisäliikunnassa.

 

 

Tutkimustuloksia läheltä ja kaukaa

 

Tutkimuksia on tehty monissa eri maissa. Brittitutkimuksen tuloksista ilmenee, että kuntopyöräily metsämaisemaa katsoen alensi lasten verenpainetta merkittävästi enemmän kuin kuntopyöräily ilman metsämaisemaa. Yhdysvaltalaistutkimuksessa puolestaan huomattiin, että luontomaisema sairaalassa edisti leikkauksesta toipumista.

 

Skotlannissa tutkittiin aivojen sähkökäyriä; luonnossa aivojen alue, joka kytketään depressiivisiin ja negatiivisiin ajatuksiin, ei aktivoidu. Australiassa huomattiin, että luonnolla oli vaikutus tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskin pienenemiseen. Kanadassa puolestaan riski hengitysteiden sairauksiin pieneni ja sosiaalinen hyvinvointi parani. Kuolleisuus oli pienempi. Tanskassa koettu terveys luontoalueiden lähellä oli parempi.