Alkuun
26.4.2017
teksti: Veera Jussila, kuvat ja video: Aapo Huhta

Mia Rossi haluaa olla vahva nainen

 

Onko muotilaji bikini fitness kehon nälkiinnyttämistä vai raakaa voimaurheilua? Kilpailija Mia Rossille laji on tärkeä tästä syystä: se on todiste siitä, että hän pärjää yksin.

 

Vielä joskus Mia Rossi, 25, piti pekonihampurilaisia itsestäänselvyytenä. Samoin bataattiranskalaisia, Nutellalla siveltyä paahtoleipää ja Mustapekka-kastiketta eli Mustapekka-tuorejuustosta ja kermasta tehtyä pippurikastiketta. Hän joi kahvinsa lattena ja nautiskeli pitkään nukkumisesta.

 

Nyt Rossi ei tilaa Picnicissä kahvia, koska ilman maitoa se ei maistu. Parin viikon päästä hän osallistuu elämänsä ensimmäisiin bikini fitness -kisoihin. Espoon Tuomarilassa asuvan Rossin valmistautumista on voinut seurata esimerkiksi @miajuliett-Instagram-tililtä, jossa hänellä on nyt 610 seuraajaa.

 

Instagramissa Rossi kertoo olevansa myös pitbull mama. Nyt kisojen alla Diesel-koira on hoidossa Rossin mummolassa. ”Kärsin kovista omantunnontuskista. Diesel oli niin paljon yksin ja katsoi joka kerta surkeilla silmillään. Siksi se meni hoitoon. Ei itseni, vaan koiran takia.”

 

Bikini fitness -kilpailuissa tavoitteena on hoikka, X-mallinen ja symmetrinen keho, jossa pyöreiksi treenatut lihakset erottuvat, mutta liikaa lihassäikeitä ei näy.

 

Rossi on parturi-kampaaja, mutta myös bikini fitness käy työstä. Se on nosteessa oleva fitness-urheilun alalaji, jossa on kilpailtu Suomessa vuodesta 2011. Kuten muissakin fitness-lajeissa, vartaloa treenataan esiteltäväksi kisoihin, joissa sen tulee vastata esteettisesti lajin omaa ihannetta.

 

Kilpailuissa tavoitteena on hoikka, X-mallinen ja symmetrinen keho, jossa pyöreiksi treenatut lihakset erottuvat, mutta liikaa lihassäikeitä ei näy. Tuomarit arvioivat myös hiuksia ja meikkiä. Estetiikkaan kuuluvat yleensä pitkät hiukset, irtoripset ja kimaltavat bikinit.

 

”Kauneuskilpailuhan se on, niinkuin body fitnesskin, mutta siellä ollaan tietysti vielä kireämmässä kunnossa”, Rossi sanoo. Body fitness -kilpailijat pyrkivät muhkeampiin ja kireämpiin lihaksiin. 153-senttinen Rossi pitää sellaisista, mutta kokee olevansa lajiin vielä turhan pienikokoinen.

 

”Kauneuskilpailuhan se on, niinkuin body fitnesskin, mutta siellä ollaan tietysti vielä kireämmässä kunnossa.”

 

Juuri nyt kehossa ei kasva yksikään lihas. Talvella off-kaudella Rossi kävi salilla neljä kertaa viikossa. Blogissaan hän kertoo riemun päivästä, jolloin teki maastavedon sadan kilon painoilla.

 

Nyt on kuitenkin dieettikausi. Sen edetessä käyttöön on otettu myös aerobista liikuntaa, kuten aamulenkkejä sekä sykettä nostavia intervalliharjoituksia. Viime aikoina Rossi on käynyt viikossa kuusi kertaa salilla. Tarkoitus on saada lihas erottumaan kehosta, jossa on mahdollisimman vähän rasvaa.

 

Fitness-maallikkoa tietysti hämmentää, ettei kisakunnon tarkoitus ole voiman maksimointi. Lavalla kilpailijat ovat fyysisesti paljon heikommassa kunnossa kuin off-kaudella. Tarkoitus ei ole nostaa painoja tai punnertaa, vaan esitellä aiemmin rakennetun lihaksen muotoa. Siksi puhutaan esteettisestä urheilusta.

 

 

Vähän kuin kuvanveistoa

 

Kuntosali East Body sijaitsee malmilaisessa kellarissa. Valmentaja Mikko Mantilalla on violetti Stussyn lippis, ja salilla soi 90-luvun Dr. Dre.

 

On reilu viikko edellisestä tapaamisesta. Rossi venyttelee, hupparin selässä lukee kimaltavin kirjaimin East Body. Se on myös tiimi, jota hän kilpailuissa edustaa.

 

Mantila haluaa, että treeniä seuratessa huomioidaan, että Rossi on rookie, aloittelija. Lajin suosion myötä moni on valmentajan mukaan alkanut luulla, että bikini fitness on helppo reitti kilpaurheiluksi. Valmentajalla on Mantilan mukaan suuri vastuu siinä, ettei aloittelija huijaa itselleen olevansa parempikuntoinen kuin on.

 

”Lavalla juniori saattaa alkaa itkeä, kun vieressä seisookin oikea kilpaurheilija. Myöhemmin hän näkee kisakuvia netissä. Siihen saattaa loppua kaikki urheilu tai se voi johtaa syömishäiriöihin.”

 

Mia Rossin valmentaja Mikko Mantila muistuttaa, että Rossi on rookie, aloittelija.

 

Tänään treenataan jalkoja. Rossi makaa vatsallaan, kun nilkat nostavat telinettä kohti selkää. Maastavedossa takapuoli nousee ylös, kun kymmenen kilon käsipainot laskeutuvat alas.

 

”Nyt karkaa taas ajatus. Tuonne se”, sanoo Mantila ja painaa sormella Rossin takareittä. ”Hanuri tekee, ei selkä.”

 

Rossia naurattaa usein. Hänestä ja Mantilasta on tullut ystävät. Reisiprässissä istuessa Rossista tuntuu, että lihas on ”väärin”. Mantila on muka turhautunut ja nauraa. Rossi kertoo, että voisi kyllä käydä pissalla – ja nauraa kesken lauseen niin, että pitää vatsastaan kiinni.

 

”Olenko mä käskenyt joskus pidätellä?”, Mantila kysyy huvittuneena.

 

”Hakataan kaikki vaan loppuun asti Mia!”

 

Alkaa kovin osuus: vuorotellen reissipressiä, kyykkäystelinettä, jalkojen heittoa kohti selkää, askelkyykkyjä salin käytävällä, loitontajia. Kierros uudestaan, ja kolmannen kerran. Kehonrakentaja Jorma Räty pullistelee kehystetyssä julisteessa: The best back in the world.

 

Kun Rossi työntää loitontajalaitteessa jalkoja kohti toisiaan, Mantila kannustaa pitämällä käsistä kiinni. Jossain vaiheessa Rossi työntää reisiprässissä ylös sadan kilon painoja. Suu vääristyy ja verisuonet pullottavat käsivarsissa.

 

”Hakataan kaikki vaan loppuun asti Mia!”

 

”Vittu!”, huudahtaa Rossi.

 

Ennen kisoja paras treeni on poseerausta. Muu ohjelma määrittyy päivä kerrallaan.

 

Lopuksi katsotaan kunto. Rossi poseeraa urheilualusvaatteissa. Nojaamista sivulle, hallittuja käännöksiä. Rentouta, tönäise, neuvoo valmentaja.

 

”Sulla on niin pyöreä toi pakaralihas, ettei ole mitään järkeä jättää sitä piiloon.” Todetaan, että paras treeni on nyt poseerausta. Muu ohjelma määrittyy päivä kerrallaan.

 

”Ja nyt mä saan syödä jauhelihaa?”, Rossi varmistaa.

 

 

Ei rasvaa, mitä polttaa

 

Treenin jälkeen juodaan kahvit salin aulassa. Mantila miettii, uskaltaako jutussa puhua hallitusta ylirasitustilasta. Rossilla on erityisen vahvat jalat, ja talvella painoja oli monesti 50 kiloa enemmän. Testattiin, mikä on mahdollista. Nyt lenkeistäkään ei ole hetkeen ollut hyötyä: ei ole rasvaa, mitä polttaa.

 

”Herätit mut siihen aikaan ja nyt sanot, ettei siitä ole hyötyä!”, Rossi puuskahtaa ja nauraa.

 

Valmentaja tarkastelee fitness-urheilijoita kuin kuvanveistäjä. Rossin kohdalla kiinnitettiin ensin huomiota takareisiin. Samalla Rossin itsekriittisyyden kanssa on Mantilan mukaan painittu koko ajan.

 

”Tunnollisuus on saanut Mia Rossin etenemään nopeasti.”

 

”Jos teet poseerauksessa yhden virheen, ajattelet, että kaikki on pilalla. Kukaan ei huomaa virhettä, jos improvisoit”, hän sanoo Rossille.

 

Toisaalta tunnollisuus on saanut Rossin etenemään nopeasti, sanoo Mantila. Rossi mainitsee joskus käyvänsä viikonloppuisin ulkona, mutta olevansa yleensä juomatta. Siitä päästäänkin persikan ja limen makuiseen palautumisjuomaan, josta Rossi haluaa kertoa Mantilalle.

 

”Se maistuu sellaiselle väljähtyneelle drinkille, joita sekoitettiin itse 15-vuotiaana.”

 

 

Ei kukaan halua olla laiha

 

Salon Victoria sijaitsee Pasilan virastotalossa. Rossin työpaikan takahuoneessa on pieni keittiö ja juuri tilaa kahdelle istua. Kisoihin on kolme päivää. Rossi ei ole saada iltaisin unta, vaan kuvittelee mielessään, kuinka hän kävelee lavalle.

 

Victoria kysyy aina välillä, miten voin ja onko kaikki hyvin”, sanoo Rossi pomostaan ja naurahtaa.

 

Tutut asiakkaat toivottavat Rossille onnea. Aluksi hän vältteli lajista puhumista, koska pelkäsi reaktioita. Rossia ärsyttää, että suuri yleisö aliarvioi lajia. Kuvitellaan, että hän jumppaa vähän kuminauhan kanssa, vaikka treenaa kovemmin kuin useimmat miehet.

 

Useimmat asiakkaat kuitenkin ihastelevat, etteivät itse kykenisi moiseen itsekuriin. ”Pahalta tuntuu vain, jos joku puhuu laihasta. Eihän kukaan treenaaja halua olla laiha!”

 

”Pahalta tuntuu vain, jos joku puhuu laihasta. Eihän kukaan treenaaja halua olla laiha”, Mia Rossi sanoo.

 

Pääsiäisen Rossi vietti kotihousuissa. Päässä pyöri vain Oreon juustokakku, ja Rossi päätyi siivoamaan koko asunnon. Silloin valmentaja Mantilan laatimaan ruokaohjelmaan ei sisältynyt hetkellisesti lainkaan hiilihydraatteja. Kalorimäärä oli noin puolet off-kauden ruokavaliosta. Nyt on kuitenkin kisaviikko, ja lounaana on kanaa, riisiä, kurkkua ja ananasta. Keittiössä on vaaka, johon Rossi laskee pilkkomansa kurkunpalat. Ruokavalion yksityiskohdat, kuten tarkat grammamäärät, ovat valmentajan liikesalaisuuksia.

 

Tulee mieleen Kati Juuruksen tuore Muodonmuutoksia-dokumentti, jossa bikini fitness -kilpailija pussittaa seuraavan viikon ruokia pähkinä kerrallaan. Toinen treenaa vieressään oksennusämpäri, joka voi tulla tarpeen. Kilpailijat puhuvat lajista kaaoksen taltuttajana. Alipaino voi johtaa kuukautisten poisjäämiseen, mutta se nähdään valintana.

 

”Dieetin myötä kehonkuva tulee kyllä varmasti jokaisella muuttumaan pysyvästi.”

 

Samantyyppisiä ajatuksia on syömishäiriöissä. Rossi ei ole nähnyt dokumenttia, mutta uskoo, että laji voi johtaa niihin. ”Se riippuu niin paljon ihmisestä ja siitä, onko tasapainossa. Sekä valmennuksesta ja siitä, millaisena ympärillä olevat ihmiset saavat sinut näkemään itsesi.”

 

Rossi muistuttaa, ettei tarkoitus ole kisata koko ajan. Kisakauden jälkeen laskeudutaan tilaan, jossa kehossa on enemmän rasvaa ja voimaa. ”Dieetin myötä kehonkuva tulee kyllä varmasti jokaisella muuttumaan pysyvästi.” Rossi tarkoittaa, että kireän kunnon jälkeen voi tuntua stressaavalta ja vaatia aikaa tottua taas kehoon, jossa on enemmän rasvaa.

 

Rossi puristaa mukiin uutetta, jonka pitäisi kai estää turvotusta. Hän kehottaa haistamaan. Liuos haisee joltain, millä siivotaan.

 

 

Vain itseä varten

 

Ikävintä on nyt palelu. On enää kaksi päivää aikaa kisoihin, ja Rossi nukkuu kaksi hupparia päällä ja pipo päässä. Mitä sellaisesta lopulta saa palkkioksi?

 

”Saan tästä kaiken, mitä kaipaan.” Rossi selittää: kun kehitystä tapahtuu, sitä janoaa lisää. Se on Rossin mukaan myös aikuistumista. Teininä hän ei ”ajatellut edes itsestään mitään”. Nyt hän testaa ja tutkii sekä kehoaan että ajatuksiaan.

 

”Ennen saatoin verrata itseäni paljon muihin. Nyt vertaan itseäni vanhaan minään.”

 

Kun kehitystä tapahtuu, sitä janoaa lisää, Rossi sanoo. ”Saan tästä kaiken, mitä kaipaan.” 

 

Usein bikini fitnessiä moititaan miehen katseelle alistuvaksi lajiksi. Osa kilpailijoista ottaa silikonit saadakseen uhkeutta kapeaan kehoon. Rossi ei tuomitse silikoneja, muttei ole niistä kiinnostunut. Rossi ei koe olevansa alistettu, vaan raaka urheilija. Hän manaa salilla ennemmin kuin laittautuu baariin. Silti hän saa mielestään olla ylpeä ulkonäöstään. Työn hän kokee tehneensä itselleen.

 

Rossi puhuu itsestään ja kilpasiskoistaan ”tyttöinä”. He ovat yhteisö. Tässä lajissa Rossi haluaisi päästä huipulle. Toisaalta hän miettii, mitä sen jälkeen. Tuntuu, että jos perhettä haluaa, niin voi tulla kiire. Voiko ihminen saada kaiken

 

Mutta Rossilla on mielestään nyt hyvä syy raataa salilla. Hän keskittyy itseensä, koska aiemmin keskittyi muihin.

 

”Sen takia lajiin alunperin ryhdyinkin, ettei ollut hyvä eikä itsevarma olo.”

 

 

Uhkailupuhelu päätti suhteen

 

Kun Rossi yhtenä maanantaina keväällä 2015 tuli kotiin, mies oli yllättäen kadonnut. Rossi oli pitkään keskittynyt toisen mielialojen haistelemiseen. Hän pyrki miellyttämään ja herkkävaistoisena kykeni siihen helposti. Kun mies vertasi Rossia mitättömään sinitarran palaan, hän syyllisti itseään.

 

Tällainen on tyypillistä läheisriippuvuudelle, ja Rossi tietää sen. ”Vaikea edes selittää sitä oloa, kun tämä henkilö oli poissa. Kuka olen, mistä edes tykkään, mitä haluan?”

 

Rossi tarvitsi tekemistä. Hän seurasi jo bikini fitness -urheilijoita Instagramissa. ”Kun menin ensi kertaa tapaamaan Mikkoa, muistan istuneeni salilla niin ahdistuneena, että olo oli epätodellinen. Jotenkin siitä sitten vain pääsi eteenpäin.”

 

”Kun mies vertasi Rossia mitättömään sinitarran palaan, hän syyllisti itseään.”

 

Eron jälkeen suhde jatkui ”soutamisena ja huopaamisena”, kunnes Rossi viime syksynä sai öisen uhkailupuhelun. Soittaja oli seksuaalisesti uhkaava ja sanoi olevansa nytkin oven ulkopuolella. ”Se oli ilmeisesti eksäni, vaikka hän ei sitä myöntänyt. Tein rikosilmoituksen. Sen jälkeen se kaikki hävisi: epäkunnioitus ja muu.”

 

Nyt loppu oli lopullinen, ja Rossilla oli muutakin ajateltavaa. Hän oli innostunut bikini fitnessistä tosissaan.

 

Rossi oli kyllä kuntoillut jo asuessaan muutaman vuoden Dallasissa, josta hänen äitinsä on kotoisin. Silloin Rossi teki tarjoilijan töitä ja kävi suurilla, upeilla kuntosaleilla. Nyt urheilu on kuitenkin erilaista. Siinä on tiukat tavoitteet. Kun ne on täytetty, tulee uusia tavoitteita. Voi olla, että tällä kaikella on yhä jokin henkinen tukivaikutus, Rossi pohtii. Mutta onko se ongelma?

 

”Lajista tuli osa uutta, omaa itseäni. Tunnen, että pystyn ja olen kykeneväinen ihminen. Että pärjään yksin.”

 

 

Neljäsosakäännös oikeaan

 

Fitness Classic 2017 -kisan lauantai 22. huhtikuuta on loppuunmyyty. Kulttuuritalolla promoottorit maistattavat Tuplan makuisia proteiinipatukoita, ja kehonrakentajamiesten kaula on rusketusväristä täplikäs.

 

Sali on täynnä yleisöä. On hupparia, juoksutrikoota ja cowboy-buutsia. Urheilujuoma tuoksuu päärynäiseltä energiajuomalta. Rossi valmistautuu backstagella. Suomen Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtaja Ville Isola kehuu lavalla vuotta 2016, jolloin järjestöstä tuli Suomen Olympiakomitean jäsen. Fitness-piirit kokevat saaneensa tunnustuksen oikeana urheilumuotona.

 

”Voi olla, että Suomessa pian koulutetaan kansainvälisesti fitness-valmentajia”, Isola sanoo.

 

”Lajista tuli osa uutta, omaa itseäni. Tunnen, että pystyn ja olen kykeneväinen ihminen. Että pärjään yksin.”

 

Kisassa on neljä sarjaa body fitnessille ja kolme bikini fitnessille. Ensin lavalle kävelee alle 23-vuotiaita body fitness -junioreita. Yhteisvertailussa he esittelevät kehoaan rivissä. Edestä, sivulta, takaa, sivulta: neljäsosakäännös kerrallaan. Käännös oikeaan, kuuluttaa pehmeä naisääni. Sama toistetaan pienemmissä ryhmissä. Sitten viisi kuulutetaan ensimmäiseen tuomarivertailuun. He ovat saaneet tuomareilta eniten vertailuehdotuksia: he ovat ennakkosuosikkeja.

 

Tuomarit tekevät eturivissä muistiinpanoja. Raadissa on sekä naisia että miehiä, ja naisten jakkuasu tuo mieleen lentoemännät. Musiikki on suoraan yökerhosta: Pitbull, Black Eyed Peas, Kanye West, taas Pitbull.

 

Sukulaiset ja kaverit kannustavat kilpailijoita. Huutajat ovat enimmäkseen naisia.

 

”Anni sä oot kunnossa. Nauti!”

”Sä näytät upeelta!”

”Nyt lähetään Epsanjaan!”

 

Reilun kahden tunnin kuluttua on Rossin vuoro. 

 

”Tuomarit tekevät eturivissä muistiinpanoja. Raadissa on sekä naisia että miehiä, ja naisten jakkuasu tuo mieleen lentoemännät.”

 

Rossin sarja on bikini fitness beginners, alle 163-senttiset. East Bodyn väki huutaa, kun hän astuu lavalle. Valmentaja Mantila tarkkailee kolmannessa penkkirivissä.

 

Kaikilla on kimaltavat bikinit, Rossilla ne ovat punaiset. Hiukset on kiharrettu, iho pronssinruskea. Kisaan kuuluvat hopeanväriset stilettikorkoiset kengät, joiden kärki on läpinäkyvää muovia.

 

Kisaajat poseeraavat pehmeämmin kuin body fitness -kilpailijat. Sulavuutta esitellään käännöksissä, hiuksia heitetään olan yli.

 

Ensikertalainen Mia Rossi tuli huhtikuussa järjestetyssä bikini fitness -kilpailussa omassa sarjassaan toiseksi.

 

Kun tulee ensimmäinen käännös oikeaan, Rossi horjahtaa. Hän nauraa ja pyöräyttää silmiään. Toinen käännös. Kolmas käännös, Rossi horjahtaa. Hän leventää hymyään ja kääntyy sitten erityisen letkeästi.

 

Pienessä ryhmässä suoritus menee hyvin. Rossi katselee yleisöön rauhallisesti ja hymyilee.

 

Viisi kilpailijaa kuulutetaan ensimmäiseen tuomarivertailuun, myös numero 125. Rossi hätkähtää ja jää hetkeksi kuin miettimään. Sehän on hänen numeronsa!

 

 

Hymyile, Mia, hymyile!

 

”Käyttäkää hastagia pokaalipojat”, muistuttaa juontaja palkintojenjaossa. Se on pokaalit valmistanut yritys. Palkintokasseissa lukee Nocco, No Carbs Company.

 

Kilpailijat seisovat lavan takaosassa. Ensin kuulutetaan kuudenneksi sijoittunut, sitten viides.

 

”Hymyile Mia hymyile!”, huutaa joku.

 

Kolmanneksi ja toiseksi sijoittunut ovat saaneet saman verran pisteitä. Tuomareilta saadut yksittäiset sijoitukset ratkaisevat, ja Rossi nousee hopealle. Hän kävelee rauhallisesti lavan etuosaan, mutta on täpinöissään. Pokaali ja Nocco-kassi käteen.

 

”Rossi on melkein epäuskoinen, ettei horjuminen koitunutkaan kohtaloksi.”

 

Ryhmäkuvassa Rossi nostaa ensimmäisenä käden ilmaan.

 

”Mielettömän hyvä olo. Tämä oli se, mihin tähdättiin: pääkilpailu. Ja toinen paikka. Ei voi olla kuin iloinen”, myhäilee Rossi mustassa velourihuppariasussa naulakoilla, matkalla syömään isänsä ja tämän vaimon kanssa. Ennen lavalle menoa Rossia alkoi itkettää takahuoneessa. Kaikki se tehty työ, ”hyvässä mielessä”.

 

”Sitten kerrottiin, että nyt pitää olla jo jonossa. Eikä mulla ollut öljyjä vielä päällä eikä mitään. Oh my God, kiire kiire kiire.” Rossi on melkein epäuskoinen, ettei horjuminen koitunutkaan kohtaloksi. Hän osasi skarpata.

 

Miia Rossi aikoo osallistua bikini fitnessin SM-kisoihin lokakuussa. ”Parin vuoden päästä tiedämme todellisen tasoni. Olen vielä ihan raakile.”

 

Seuraavana päivänä sunnuntaina Rossi kilpailee alle 160-senttisten yleisessä bikini fitness -sarjassa, jonne ovat saaneet ilmoittautua kaikki halukkaat. Mukana on vuosia kilpailleita konkareita. Rossi poseeraa rennosti. Hän niiaa spontaanisti ja heilauttaa säären kohti selkää. Rossi pääsee jatkoon niin sanotulta eliminaatiokierrokselta, mutta ei enää kuuden joukkoon finaaliin. Se harmittaa, mutta ei liikaa.

 

Tänään lavalla oli hauskaa. Rossi esittelee rusketusvärillä maalattua ihoaan, joka tulee näyttämään ulkona koomiselta. Seuraan liittyy paras kaveri Anni. He aikovat mennä syömään keskustan Grande Grilliin.

 

Ravintolassa Rossi syö pekonihampurilaisen bataattiranskalaisilla. Se maistuu taivaallisen hyvältä.

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tänä vuonna Suomen Fitnessurheilu ry:lle 15 000 euroa. Tämä tuki maksetaan kokonaisuudessaan Veikkauksen pelien tuotoista. Liikuntaan Veikkauksen pelituottoa ohjautuu yhteensä 148 miljoonaa euroa.