Alkuun
12.9.2017
teksti: Marko Ylitalo kuvat: Touko Hujanen

Mieli sairastaa sarjakuvissa

Kimmo Lust

 

 

Rikkinäisen mielen kuvat -kirjassa sarjakuvantekijät kertovat omakohtaisia kokemuksia mielenterveysongelmistaan. Yksi heistä on Kimmo Lust, joka on kärsinyt synnytyksen jälkeisistä masennuksesta ja niiden aiheuttamista psykoottisista oireista.

 

Hahmo istuu pimeässä ja tarkkailee koko päivän ikkunasta pakettiautoa, joka on parkkeerattu kadunvarteen. Hän uskoo auton sisältävän räjähteitä, eikä siksi uskalla poistua kodistaan vastasyntyneen vauvansa kanssa. Oli autossa räjähteitä tai ei, niin eihän sitä tiedä, jos vaikka vastaantulija tappaisi sattumanvaraisesti.

 

Ei kotonakaan tosin pelotonta ole, sillä nurkissa piilee epämääräisiä, kuiskuttelevia hahmoja. Ne takuulla tahtovat pahaa. Eikä siinä vielä kaikki: hetkenä minä hyvänsä saattaa asteroidi iskeä maahan.

 

Näin kuvaa sarjakuvataiteilija Kimmo Lust kokemuksiaan. Lust on kärsinyt synnytyksen jälkeisistä masennuksista, joita hän käsittelee Rikkinäisen mielen kuvat -antologiaan tekemässään sarjakuvassa.

 

”En itse silloin edes tiedostanut omaa tilaani. Toivon, että sarjakuvastani on apua ainakin edes masennuksesta kärsivien läheisille ja että he ymmärtävät, millaista se voi olla.”

 

 

Rikkinäisen mielen kuvat

 

Rikkinäisen mielen kuvat -antologia on Rikki-taideprojektin toinen sarjakuvaan painottuva kirja. Julkaisujen lisäksi projektissa on järjestetty työpajoja ja näyttelyitä, joiden avulla on kerrottu mielenterveyskuntoutujien kokemuksista ja suomalaisten psyykkisistä sairauksista taiteen keinoin. Koko hankkeessa on mukana yli 90 taiteilijaa, jotka antavat vertaistukea ja apua mielenterveysongelmista kärsiville.

 

Yhdessä Suuri Kurpitsa -kustantamon kanssa julkaistava Rikkinäisen mielen kuvat -kirja keskittyy omaelämänkerrallisuuteen, opettavaisuuteen ja samastuttavuuteen. Mukana on yhteensä 25 tekijää, joista esimerkiksi Emma Heinonen käsittelee sosiaalisten tilanteiden pelkoa, Markus Koijärvi seksuaalista häpeää ja Siiri Viljakka vainoharhaisuutta ja posttraumaattista stressioireyhtymää. Mukana on lisäksi kokemuksia ADHD:sta itsetuhoisuuteen ja riippuvuuksista uupumukseen.

 

Sekä synnytyksen jälkeiseen masennukseen, josta Lustin omakohtainen Siniset varjot -sarjakuva kertoo.

 

”Olin taipuvainen tekemään henkilökohtaista materiaalia jo ennen kuin opettelin sarjakuvailmaisua.”

 

Kuvataiteita ”siellä sun täällä mistään valmistumatta” opiskellut Lust, 31, aloitti sarjakuvien teon vasta kolmisen vuotta sitten.

 

”Olen piirtänyt aina, mutta halusin oppia yksinkertaistamaan piirrostyyliäni. Koin, etten voi käyttää kymmeniä tunteja yhteen kuvaan, joten halusin oppia uuden tekniikan. Sarjakuva vei mukanaan ja huomasin, että se sopii ilmaisuuni paremmin kuin mikään muu työskentelytapa.”

 

 

Kolme vuotta elämästä hukkaan

 

Ensimmäisen kerran Lust sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen saatuaan esikoisensa vasta 18-vuotiaana – eikä hänellä silloin ollut lainkaan ymmärrystä siitä, mikä häntä vaivasi tai mistä oikein oli kyse.

 

Lust kärsi masennuksensa yksin ja häpeissään, koska ei osannut hakea apua. Toipumiseen ja paranemiseen kului kolme vuotta hänen elämästään.

 

”Koska en hakenut hoitoa, rankka kausi venyi kohtalaisen pitkäksi. Ei sitä välttämättä kukaan muu edes huomannut. Minulla oli nuoren äidin paineita ja koin, että minulta odotetaan tiettyjä asioita enkä halunnut ihmisten ajattelevan, että epäonnistun. Nuoren iän tuoma todistamisen tarve vaikeutti asiasta puhumista.”

 

Saatuaan toisen lapsensa, hän sairastui uudestaan. Lust ei osannut etukäteen pelätä sitä, koska hän ajatteli esikoisen jälkeisen huonon vointinsa johtuneen ainoastaan nuoresta iästä ja vaikeasta elämäntilanteesta.

 

 

Kyse oli paljosta muustakin.

 

 

Elämän kaunein vuosi

 

Toisen synnytyksen jälkeen hän onneksi sai apua silloiselta naapuriltaan, joka tarpeeksi ulkopuolisena ymmärsi, ettei kaikki ole lähimainkaan kunnossa. Naapuri sai Lustin vakuutettua, että hänen todellakin olisi syytä mennä päivystykseen ja puhua mielenterveysongelmistaan.

 

Lääkitys ja terapia auttoivat. Vauvaa ei enää viety pois.

 

Kolmannen lapsen saaminen pelotti jo etukäteen, joten Lust otti neuvolassa puheeksi aikaisemmat masennuksensa ja lääkitys aloitettiin jo raskausaikana. Synnytyksen jälkeen masennus ei enää uusinut.

 

”Ennalta ehkäisin masennuksen lääkityksellä jo ennen synnytystä. Se olikin sitten hyvin erilaista vauva-aikaa aikaisempiin verrattuna.”

 

Vaikka Lustin Rikkinäisen mielen kuvat -antologiaan tekemän sarjakuvan aihe on rankka, hän sanoo kokemuksen tuntuneen hyvältä ja sarjakuvan olleen hänelle sopiva väline käsitellä vaikeita asioita.

 

Ensimmäisen version hän luonnosteli jo seitsemän vuotta sitten, mutta koki silloin, ettei hänellä ole välineitä saati taitoja sellaisen sarjakuvan tekoon. Idea hautui, kunnes Lustia pyydettiin mukaan Rikki-projektiin.

 

”Ensimmäinen luonnos oli liian absurdi ja groteski, ja antologiaan päätyi paljon informatiivisempi sarjakuva. Mielestäni aihe on tärkeä – vaikka siitä puhutaankin, ei siitä koskaan voi puhua liikaa. Varsinkaan sellaisesta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, johon liittyy psykoottista oireilua niin kuin minulla.”

 

Lust oli itse jo käsitellyt aiheen sinuiksi ennen kuin teki antologiaan päätyneen sarjakuvan, mutta hän toivoo sen antavan tukea muille vastaavien vaikeuksien kanssa painiville. Lustin sarjakuva käsittelee kaikkia hänen kolmea raskautta. Ensimmäisiä synnytyksiä seurannut epätoivo ja kuolemanpelko vaihtuvat avun hakemisen jälkeen lopulta ”elämän kauneimpaan vuoteen”.

 

Rikkinäisen mielen kuvat -sarjakuva-antologia on ilmestynyt 1.9.
Lis
ää Rikki-projektista, jota on tukenut myös Taiteen edistämiskeskus Veikkauksen pelituotoilla.
 

Kimmo Lustin sarjakuvablogi