Alkuun
17.6.2016
teksti: Sanna Kontkanen

Parisuhdekaan ei aina estä yksinäisyydentunnetta

Yksinasuminen voi olla oma valinta, mutta kaikki eivät asu yksin omasta tahdostaan.

 

Suomessa asuu yksin jo yli miljoona ihmistä ja määrä kasvaa koko ajan. Vuoden 2014 lopussa Suomen asuntokunnista 41 prosenttia oli yhden henkilön asuntokuntia. Trendi jatkuu: Yksinasuvien määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

 

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva kertoo, että yksinasujista huomattava osa on leskeksi jääneitä naisia. Myös ikääntyneet, usein yksinasuvat, vammaiset elävät pitempään. Kaikki yksinasujat eivät ole yksinäisiä, mutta joukkoon mahtuu heitäkin.

 

"Varsinkin iäkkäiden kohdalla tämä näkyy kriisipuhelimeen tulevissa yhteydenotoissa", kertoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.

 

Soittajilla ei välttämättä ole kriisiä, he vain haluavat kertoa, mitä heidän päiväänsä kuuluu. Toistuvaissoittajat erityisesti haluavat kertoa kuulumisiaan. Harva haluaa tunnustaa olevansa yksinäinen leimaantumisen pelossa.

 

"Ihminen kaipaa toisten seuraa ja yhteydenpitoa. Yksinasuminen edellyttää aktiivisuutta. Muuten voi joutua omien seiniensä vangiksi. Se taas aiheuttaa alakuloa ja masentuneisuutta. Ei jaksakaan enää ottaa muihin yhteyttä. Sen seurauksena ihmiset saattavat unohtaa."

 

Vaikka soittajia on kaikenikäisiä, on valtaosa ikääntyneitä. Nuorten soitot ovat viime vuosina lisääntyneet. Nuoret ottavat kuitenkin enemmän yhteyttä verkon kautta ja ovat usein moniongelmaisia.

 

 

Kaksinkin voi olla yksin

 

Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula on tutkinut monen muun ohessa keski-ikäisiä yksinasuvia.

 

"Täytyy muistaa, että joka kolmannella yksinasuvalla aikuisella on vakituinen parisuhde. Parisuhdekaan ei aina estä yksinäisyydentunnetta. Jos ihminen ei ole emotionaalisesti tai fyysisestä läsnä, lisää se toisen yksinäisyyden tunnetta."

 

Seuranta-aineistoista selviää, että yksinasuvat ihmiset ovat harvemmin elämäänsä tyytyväisiä. Psyykkinen hyvinvointi ei ole samalla tasolla kuin yhdessä asuvien.

 

"On luonnollista, että asioita ja murheita haluaa jakaa toisen kanssa. Sosiaalinen media auttaa hieman, mutta se ei korvaa sosiaalisia suhteita."

 

Dufva toteaa, että teknologiaa voi kuitenkin hyödyntää, sillä parhaimmillaan se lisää osallisuutta.

 

 

Kallista elämää perheellisten ehdoilla

 

Kontula ja Dufva muistuttavat, että yksinasuvan talousmenot ovat aivan eri luokkaa kuin muilla. Arkielämän kustannukset kuten sanomalehdet, auto, ruoat, vakuutukset ja muut laskut täytyy maksaa kokonaan itse. Pakollisten menojen jälkeen käteen jäävä summa saattaa joillain jäädä hyvin pieneksi. Vuonna 2014 yhden hengen talouksista oli pienituloisia 30,5 prosenttia, lapsettomissa pariskunnissa elävistä 6,4 prosenttia.

 

"Ja työelämässä sinkkuihin suhtaudutaan eri tavalla kuin perheellisiin. Sinkkujen odotetaan joustavan vaikkapa kesälomien ajankohtien suhteen. Tai odotetaan tuuraavan, jos työkaverin lapsi sairastuu", Kontula sanoo.

 

Kontula myös kertoo, että moni keski-ikäinen yksinasuva valittaa sitä, että perheelliset seurustelevat vain perheellisten kanssa. Ystävättäret taas pelkäävät kutsua kylään, koska pelkäävät sinkun vievän heidän miehensä.

 

 

Kodista voi tulla pelottava paikka

 

Helsinki Mission tukihenkilöiden toimintaa koordinoiva Henna-Liisa Palojärvi näkee työssään päivittäin, miten yksinäisyys koskettaa yhä useampia vanhuksia.

 

"Entistä huonokuntoisemmat seniorit asuvat yhä pidempään yksin. Kodista saattaa tulla vankila. Yksin ei uskalla mennä enää ulos ollenkaan."

 

Monilla omaiset asuvat kaukana, tai sosiaalista verkostoa ei ole lainkaan. Tukihenkilöillä onkin iso rooli seniorin kannattelussa.

 

"Jotkut toivovat palvelutaloon pääsemistä, koska yksin asuminen on pelottavaa. Kodinhoito ei välttämättä näe kokonaistilannetta ja sitä, että ilman vapaaehtoisten apua seniori ei pärjäisi kotona."