Alkuun
11.4.2018
tekti: Jose Riikonen, kuvat: Perttu Saksa

Robotti auttaa olemaan ihminen

 

Lähitulevaisuudessa koneet auttavat, kun ihminen ei voi liikkua normaalisti. Robotit eivät kuitenkaan ole sellaisia kuin olemme kuvitelleet.

 

Jos on lukenut kirjan nimeltään Linnunradan käsikirja liftarille (tai nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan), muistaa ehkä robotin nimeltään Marvin.

 

Marvin autteli ihmisiä erinäisissä yksinkertaisissa tehtävissä – ja marisi jatkuvasti, kuinka hänen älylliset kykynsä menevät hukkaan yksinkertaisissa toimissa. Marvin on esimerkki siitä, miten populaarikulttuuri ennustaa palvelurobottien tulevaisuutta: ihmismäiset, jopa erilaisia luonteenpiirteitä omaavat koneet auttavat meitä arjessa ja palvelevat meitä.

 

Todellisuudessa näin ei tule tapahtumaan.

 

Todellisuus on jotain parempaa.

 

 

Tutkimushanke vastaa tulevaisuuden haasteeseen

 

Ville Kyrki on kiireinen mies, eikä ihme.

 

Hän johtaa monitieteellistä tutkimushanketta nimeltään ROSE, koko nimeltään Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus.

 

Sen tarkoituksena on vastata teknologian keinoin suurinta osaa länsimaista koskevaan haasteeseen: miten toimia, kun yhä suurempi osa väestöstä ei kykene toimimaan omillaan vanhetessaan? Apuun voivat tulla erilaiset robotit.

 

Kyrki jakaa tulevaisuuden robottiavun erilaisiin osa-alueisiin.

 

Ensinnäkin avuksi tulevat exoskeletonit eli suomeksi ulkoiset tukirangat, jotka avustavat vaikkapa vaurioitunutta jalkaa. Kyseessä ei ole proteesi, joka korvaa raajan. Kyseessä on raajan ympärille rakennettava robotisoitu laite, joka avustaa raajaa toimimaan antamalla lisää lihasvoimaa.

 

Esimerkiksi aivoperäisissä liikuntaongelmissa tukirangat voivat auttaa suuresti, sillä tällaisissa tilanteissa raajassa on jäljellä lihasvoimaa, mutta hermotus on rakennettava uudestaan. Se onnistuu toistojen avulla, ja toistoissa auttaa tukiranka. Tukirangoista on apua myös murtumissa ja muissa ei aivoperäisissä pulmissa.

 

Tällaisia tukirankoja on jo käytössä, ja Kyrki uskoo, että ne yleistyvät tulevaisuudessa.


 

Älykkäät liikkumisvälineet auttavat paikasta toiseen siirtymisessä

 

Toinen nopeasti kehittyvä osa-alue liikkumisen avustamiseen ovat älykkäät pyörätuolit ynnä muut liikkumisvälineet. Tulevaisuudessa esimerkiksi pyörätuolit osaavat todennäköisesti suunnistaa ja estää vaaratilanteita.

 

”Ennusteet sanovat, että muutaman, ehkä viiden vuoden päästä, näitä on tarjolla ainakin laitosympäristöissä”, Kyrki sanoo.

 

Tähän liittyy myös liikenteen autonomisuuskehitys. Autonvalmistajat sekä teknologiajätit kehittävät kilvan itseohjautuvia autoja. Ne voivat osaltaan auttaa liikuntarajoitteisia ihmisiä pääsemään paikasta toiseen.

 

Avustajarobotti Care-O-botissa on oltava pysäytysnappi.

 

Nykyäänhän moni huonosti liikkuva turvautuu kalliiseen taksiin, koska julkisen liikenteen käyttö voi olla vaikeaa. Tulevaisuudessa autonominen liikenne on todennäköisesti halpaa, kun se yleistyy. Tätäkin joudutaan tosin vielä odottamaan jonkin aikaa.

 

”Autonomisen liikenteen kehitys on nopeaa, mutta edelleen autonomia on mahdollista vain rajatuissa ympäristöissä. Esimerkiksi Suomessa haasteita tuo talvi, joka on autonomiselle autolle hankala juttu”, Kyrki sanoo.

 

Erilaiset tutkat ynnä muut kun ovat herkkiä esimerkiksi sille, jos tien viivoitukset ovat lumen alla tai pyryttää sakeasti lunta. Tällä hetkellä itseajavia autoja testataan jo, mutta ongelmilta ei ole vältytty. Maaliskuussa nainen kuoli Yhdysvalloissa jäätyään itseajavan auton alle.

 

 

Tarve liikkua vähenee

 

Liikuntarajoitteisia voi auttaa myös se, että tarve liikkua vähenee.

 

Liikkumisvälineiden autonomia aiheuttaa yleistyessään sen, että erilaiset lähettipalvelut yleistyvät ja halpenevat: ei tarvitse käydä kaupassa, kun ruokakassi tule kotiin.

 

Monia asioita voi hoitaa tulevaisuudessa myös etäyhteyden avulla. Esimerkiksi lääkäriin ei tarvitse välttämättä mennä, vaan ihmisen elintoimintoja voidaan mitata hänen ollessaan kotona ja tehdä sitten päätös, tarvitseeko raahautua lääkäriin.

 

Tavallaan aktiivisuusrannekkeet ovat esiaste tästä. Kun teknologia mittaa ihmistä ja kun mittausdata saadaan lääkärille, etädiagnostiikka tulee mahdolliseksi.

 

 

Etäläsnäolo tuo läheisen kotiin

 

Kiinnostava konsepti on myös – paradoksaalinen nimi sekin – etäläsnäolo.

 

Idea on, että läheinen ihminen voi olla liikuntarajoitteisen luona aktiivisena toimijana – olematta kuitenkaan fyysisesti paikalla. Tällä hetkellähän on mahdollista olla läsnä vaikkapa Skypen avulla. Mutta Skype ei auta, jos täytyy vaikkapa etsiä iäkästä äitiä asunnosta.

 

”Tällainen robotti olisi käytännössä jonkin sortin pyörillä liikkuva robotti, jossa on vaikkapa padi tikun nokassa”, Kyrki sanoo.

 

Arvi-robottia kannattelee tutkija Ville Kyrki.

 

Niille scifi-elokuvien ihmisennäköisille roboteille kun ei ole varsinaista tarvetta.

 

”Miksi valmistaisimme minun näköiseni robotin, joka kertoo kotona, että minulla menee töissä myöhään?”

 

Eihän vaarallisissa kaivostyöolosuhteissakaan käytetä ihmisen näköistä työntekijää, vaan konetta, jota ihminen ohjaa jostain kauempaa. Omanlaistaan etäläsnäoloa sekin.


 

Robotti tulee vielä pitkän aikaa olemaan ”tyhmä”

 

Robotin funktio tulee pitkälle tulevaisuuteen olemaan se, että se ratkaisee vain tietyn ongelman.

 

Emme nimittäin osaa rakentaa ihmismäisiä robotteja, jotka kykenisivät liikkumaan ja toimimaan edes etäisesti ihmisen ketteryydellä – ihmisen sorminäppäryyttä on hyvin vaikeaa toisintaa koneella. Niin sanottu maalaisjärki koneella on myös kaukainen haave, sillä robotti ei osaa ajatella eikä toimia poikkeustilanteessa.

 

”Voimme tehdä robotin, joka tyhjentää astianpesukoneen. Mutta se tyhjentää vain sen tietyn astianpesukoneen. Eikä se tiedä, mitä pitää tehdä, jos astianpesukone menee rikki.”

 

”Jos robotille näytetään piirroshahmokissaa, eikä se ole aiemmin nähnyt sellaista, ei se tajua, että se on kissa.”

 

Paljon puhutaan koneoppimisesta, mutta lopulta robotti oppii vain sen, mitä sille opetetaan, Kyrki sanoo.

 

”Kun robotille näytetään 200 000 kissan ja koiran kuvaa, se osaa erottaa ne aika hyvin. Mutta jos mennään abstraktioon – näytetään sille vaikka piirroshahmokissaa, eikä se ole aiemmin nähnyt sellaista, ei se tajua, että se on kissa.”

 

Robotti osaa sanoa, että tämä ja tämä kuva kuuluu luokkaan kissa tai luokkaan koira. Mutta ei se ymmärrä, mikä on kissa.

 

”Että kissa on elävä olento, joka sanoo miau ja joka tykkää kalasta.”


 

Ennuste kymmenen vuoden päähän

 

Kyrki sanoo, että yli kymmenen vuoden päähän ennustaminen teknologia-asioissa on järjetöntä, koska se menee niin epävarmaksi.

 

Entä suurin piirtein kymmenen vuoden päähän?

 

Huonosti liikkuvalla ihmisellä on ehkä robotisoitu tukiranka jossain raajassaan, jotta hän pääsee liikkumaan asunnossaan. Jos hän ei kykene lähtemään tapaamaan läheistään, läheinen voi olla etäläsnä hänen kotonaan. Ruoan hänen luokseen voi tuoda lähettirobotti.

 

Satojen tuhansien eurojen arvoinen Care-O-bot osaa muun muassa liikkua ja poimia asioita maasta.

 

Jos hän päättää lähteä lähikauppaan, hänellä on ehkä fiksu pyörätuoli, joka estää häntä joutumasta onnettomuuteen ja löytää tarvittaessa tuntemattomaan osoitteeseen. Pidemmän matkan hän voi taittaa autonomisesti liikkuvalla autolla.

 

Lääkäri voi antaa hänelle yhä enemmän diagnooseja niin, että hän on kotonaan, mittaa ruumistaan ja toimittaa tiedot terveyskeskukseen.

 

Robotti ei siis korvaa ihmistä. Se vain auttaa ihmistä olemaan mahdollisimman hyvinvoiva ihminen.

 

Vuosittain Veikkauksen pelien tuotoista käytetään noin 70 milj. euroa Suomen Akatemian rahoittamaan tieteelliseen tutkimustoimintaan. Avustuksella tuetaan satoja erilaisia tutkimushankkeita tulevaisuuden teknologioista syöpätutkimukseen ja Itämeren suojeluun asti.