Alkuun
7.9.2017
Teksti: Sanna-Kaisa Hongisto Kuvat: Konsta Leppänen

Sirkuksessa saa voittaa itsensä

 

 

Sosiaalinen sirkus tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kun elämä koettelee.

 

Isossa tilassa oleilee viitisentoista nuorta aikuista. Yksi selaa läppäriä ja toinen puhelinta, mutta suurin osa vain istuskelee ruokapöytien ääressä tai rennoilla sohvilla, kun sirkuslaiset hulmahtavat paikalle.

 

Sirkuslaiset ovat sosionomi, ilma-akrobaatti Kamilla Nisso, 28 – tuttavallisesti Kami – sekä taikuri, jongleeri Marko Akkanen, 32. Marko istahtaa matolle keskelle huonetta ja oikaisee jalkansa. Kami taas ujuttaa takamuksensa sohvanreunalle erään makoilevan osallistujan jalkojen viereen. Kami ja Marko ovat selvästi tuttuja täällä.

 

Ollaan Tampereen Tammelassa mielenterveyskuntoutusyhdistys Sopimusvuoren nuorten toimintakeskuksessa, Verstaalla. Alkamassa on 18–30-vuotiaiden sosiaalisen sirkuksen työpaja. Yleensä ryhmä kokoontuu Sorin Sirkuksen tiloissa Tampereen Nekalassa, mutta ensimmäinen tapaaminen on täällä nuorille tutuissa tiloissa.

 

Kun sirkuslaiset kyselevät, mitä sirkuslajeja tänä syksynä kokeiltaisiin, yllättävän moni avaa suunsa. Isoa trampoliinia. Mentalismia. Tulella leikkimistä. Mikä on se lauta, jonka päähän hypätään ja toinen lentää ilmaan?

 

 

Sirkus on vain väline

 

Tamperelainen Sorin Sirkus on järjestänyt sosiaalisen sirkuksen työpajoja erityisryhmille yli kymmenen vuotta.

 

”Pääosassa ei ole sirkustaitojen oppiminen. Tavoitteet ovat muualla”, Kamilla Nisso kertoo. ”Sirkus on väline osallistujien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseen.”

 

Keskiössä ovat yhdessä tekeminen ja uusien, kiinnostavien asioiden kokeileminen.

 

Sirkuksen hyvää tekevä vaikutus perustuu esimerkiksi siihen, että aloittelijakin saa itsetuntoa vahvistavia onnistumisen kokemuksia. Sirkuslajit näyttävät hienoilta ja jännittäviltä, mutta niiden alkeet eivät ole kovin vaikeita. Toisaalta haasteita riittää loputtomiin.

 

”Voi voittaa omia pelkojaan esimerkiksi trapetsilla tai tulijongleerauksessa. Saa löytää ja kohdata omia rajojaan”, Nisso kertoo. Sirkuksen lajikirjo ulottuu taikatempuista ihmispyramideihin, joten uutta kokeiltavaa riittää, ja jokaiselle löytyy jokin kiinnostava juttu. ”Sirkuksessa ei tarvitse myöskään kilpailla kenenkään kanssa. Saa mokailla – ja monesti myös me ohjaajat mokailemme.”

 

Verstaalla nuoret muodostavat piirin ja aloittavat lämmittelyleikkinä pallon heittelyn. Tarkoituksena on muistaa, kenelle on heittänyt pallon, ja toistaa pallon reitti toisella kierroksella samanlaisena. Leikki kirvoittaa hymyjä.

 

Sirkuskausi alkaa 18–30-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien ryhmässä Tampereella leikillä. Aloitusleikki auttaa muistamaan nimiä ja luo hyväntuulisen tunnelman.

 

 

Pari nuorta on jäänyt sohville istumaan, ja Verstaan oma ohjaaja kannustaa heitä mukaan. Yksi mies nouseekin piiriin.

 

Seuraavaksi ohjelmassa on korttitemppuja. Markon esittämät, ripeät temput herättävät ihastusta. Korttipakkoja riittää kaikille, ja Kami opettaa osallistujille korttitempun, vaikkei olekaan taikatempuissa vahvimmalla alueellaan. Lopuksi väännellään hahmoja pitkulaisista ilmapalloista. Joku keksii tehdä ilmapallosta kruunun päähänsä ja hauskuttaa muita.

 

 

Mä osasin tän

 

Sampo Siltakoski, 28, on tänään ollut paljon äänessä, osin siksi, että hän kuuluu ryhmän konkareihin. ”Sirkus on kivaa, koska siitä saa onnistumisen tunteita: mä osasin tän”, hän kuvailee.

 

Hän on käynyt Verstaan sosiaalisen sirkuksen ryhmässä jo kolme vuotta. Sirkustyöpaja rytmittää verstaslaisten viikkoa, johon kuuluu myös esimerkiksi piirustusta ja Näkökulmia elämään -nimisiä keskustelupiirejä. Diagnoosit ovat taka-alalla, ja huomio keskittyy voimavaroihin.

 

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Sampo on innostunut hyrrämäisen diabolon pyörittämisestä niin, että hän harrastaa sitä myös kotona. Hän on hankkinut itselleen viidet eri välineet.

 

Sampo Siltakoski on käynyt mielenterveyskuntoutujien sosiaalisen sirkuksen ryhmässä kolme vuotta. Hän on lämmennyt erityisesti narujen varassa heiteltävälle diabololle.

 

 

”Diabolo on hyvä tekosyy lähteä puistoilemaan. Tulee ulkoiltua”, Sampo kertoo. Alussa Sampo ajatteli, ettei sirkus olisi hänen juttunsa, mutta hän yllättyi myönteisesti. ”En tiennyt, että tällaista on olemassakaan.”

 

 

Trapetsille vaikka pyörätuolista

 

Sorin Sirkus järjestää sosiaalisen sirkuksen työpajoja tänä syksynä myös vangeille, huumekuntoutujille ja joustavan perusopetuksen luokalle. Muita kohderyhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat.

 

Ryhmien ohjaajat ovat kouluttautuneet tehtäväänsä muun muassa maailmankuulun sirkuksen, Cirque du Soleilin 10-päiväisessä sosiaalisen sirkuksen ohjelmassa.

 

Nisson mukaan ohjaajan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu ennakkoluulottomuus. Usein osallistujat yllättävät sekä ohjaajan että itsensä.

 

”Eräässä ryhmässä oli mukana nuori nainen, joka oli pyörätuolissa. Trapetsille pääsy arvelutti häntä, mutta kyllä hänet sinne saatiin avustettuna. Hän oli tosi innoissaan.”

 

Paraikaa Sorin sirkuksella on suunnitteilla avoin, höntsytyyppinen harrasteryhmä, johon voisivat osallistua sekä sosiaalisen sirkuksen konkarit että muut kiinnostuneet.

 

Sorin Sirkuksen sosiaaliset työpajat ovat esimerkki Veikkauksen pelituotoilla rahoitettavasta kulttuurityöstä. Puolet valtion kulttuuribudjetista rakentuu veikkausvoittovaroista.