Alkuun
12.2.2018
teksti: Marko Ylitalo, kuvat: Aapo Huhta

Suomessa selätetään syöpää

 

 

Suomalaiset syöpätutkijat kuuluvat maailman kärkikastiin. Syitä on monia, kuten tutkimuksen pitkät perinteet ja tieteen arvostus. Yksi kansainvälisesti tunnettu syöpätutkija on Pipsa Saharinen, joka tutkii verisuonia.

 

Voitti kolmannen syövän, kertoo iltapäivälehti tuoreessa lööpissään. Se on hyvä uutinen, mutta tulevaisuudessa se ei välttämättä ole uutinen ensinkään.

 

Tulevaisuuden syöpähoidoilla syövästä tullee krooninen sairaus. Siis samankaltainen pitkäaikaissairaus kuin vaikkapa niveltulehdus tai diabetes, joka voidaan pitää kontrollissa oikeanlaisella lääkityksellä. Tähän näkemykseen uskoo dosentti Pipsa Saharinen. Hän johtaa tutkimusryhmää Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Translationaalisen syöpäbiologian ohjelmassa ja Wihurin tutkimuslaitoksessa.

 

”Tuo tulevaisuuden näkymä on mahdollinen, koska syöpähoidoissa ja diagnostiikassa on tapahtunut niin paljon kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvästä syystä voi olla toiveikas, että sama kehitys jatkuu.”

 

Syöpätutkimusten saavutusten ansiosta monen syöpätyypin kanssa on jo nyt mahdollista elää vuosikymmeniä. Saharinen tutkii työryhmineen verisuonia ja erityisesti verisuonen sisäpinnan endoteelisoluja. Tarkoitus on selvittää, miten verisuonten rakenteen parantaminen solutasolla voisi parantaa syövän hoitomuotoja.

 

Yksi merkki menestymisestä ja korkeatasoisesta tutkimuksesta on Saharisen viime syksynä saama rahoitus Euroopan tutkimusneuvostolta. Viideksi vuodeksi myönnetty kahden miljoonan euron apuraha on kansainvälisestikin merkittävä saavutus.

 

”Se antaa mahdollisuuden keskittyä tutkimaan juuri niitä asioita, joita pidän tärkeinä. Rahoituksen pitkäjänteisyys antaa mahdollisuuden myös riskien ottamiseen tutkimuksessa, mikä mahdollistaa kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamisen.”

 

 

40 syöpäsolua syntyy joka päivä

 

Saharisen johtaman työryhmän tutkimuksen päätavoite tällä hetkellä on löytää keinoja, joilla voidaan stabiloida ”vuotavia” verisuonia akuuteissa ja tappavissa sairauksissa. Verisuonet, joiden päätehtävänä on kuljettaa happea ja ravinteita ihmisen kehossa, ovat avainroolissa myös syöpäkasvainten leviämisessä.

 

”Syöpäkasvain kasvattaa itselleen verisuonia, jotka ylläpitävät syövän etenemistä. Aluksi syöpäkasvain on vain pieni solumassa, millimetrin kokoinen solurykelmä, joita arvellaan olevan suurella osalla väestöstä, oireettomina.”

 

Joidenkin laskelmien mukaan ihmisessä syntyy jopa 40 syöpäsolua päivittäin, mutta kehon tehokkaat puolustusmekanismit pystyvät tunnistamaan ja eliminoimaan ne ennen kuin syöpäsolut ehtivät kehittyä terveydelle vaarallisiksi.

 

Pipsa Saharisen ryhmässä tutkimus on tiimityötä, jossa kysymyksiä pohditaan yhdessä. Tulosten kerääminen ja analysointi on sitä vastoin yksinäisempää puuhaa.

 

”Vasta kun näihin mikrokasvaimiin muodostuu omaa verisuonistoa, ne alkavat kasvaa eksponentiaalisesti saadessaan happea ja ravinteita.”

 

Ihmisen verisuonisto on valtavan laaja kudos: sitä on yhteensä peräti 90 000 kilometriä. Jos ihmisen verisuoniston sisäpinnan muodostavat endoteelisolut levitettäisiin tasaiseksi matoksi, kattaisi se useamman tenniskentän kokoisen alueen, Saharinen havainnollistaa. Koska verisuonet läpäisevät lähes kaikki kudokset, niiden vioittuminen voi johtaa monenlaisiin sairauksiin.

 

”Ei siis ole ihme, että verisuonten on havaittu tavalla tai toisella osallistuvan ainakin noin 70 taudin syntymiseen, mukaan lukien tärkeimmät kansantaudit kuten sydän- ja verisuonitaudit sekä syöpä.”

 

Esimerkiksi vakavissa tulehduksissa hiusverisuoniston vuoto voi johtaa elintoiminnan häiriöihin. Myös syöpäkasvaimen verisuonisto vuotaa, mikä lisää syövän etäpesäkkeiden muodostusta ja heikentää lääkkeiden toimintaa syöpäkasvaimessa.

 

Näiden rikkoutuneiden verisuonten ”normalisointi” siis tehostaisi lääkeaineiden vaikutuksia, ja muuttaisi kasvaimen mikroympäristöä otollisemmaksi syövän immuuniterapialle.

 

”Ymmärtämällä verisuoniston toimintaa sairauksissa niihin voidaan kehittää hoitoja. Tutkimme mekanismeja, jotka tekevät verisuonista epänormaaleja ja liian läpäiseviä. Pureutumalla näihin molekyylimekanismeihin voidaan mahdollisesti vaikuttaa muun muassa vakavien tulehdusten aiheuttamiin kudosvaurioihin ja tehostaa syöpähoitoja.”

 

 

Suomi – paras maa selvitä syövästä

 

Koulutukseltaan Saharinen on biokemisti. Hän innostui verisuonista saatuaan solujen sisäistä viestiliikennettä käsittelevän väitöskirjansa valmiiksi 15 vuotta sitten. Samoihin aikoihin otettiin käyttöön ensimmäiset verisuoniin kohdistuvat täsmälääkkeet syöpähoidoissa.

 

”Se oli kimmoke. Halusin päästä tutkimaan niitä mekanismeja, joita voidaan hyödyntää uudenlaisissa syöpähoidoissa liittyen verisuoniston täsmälääkkeisiin. Ehdottomasti ajattelen, mitä käytännön sovelluksia tutkimukseni voi hyödyttää.”

 

Vastikään julkaistun kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan mahdollisuudet selvitä syövästä ovat Suomessa maailman huippuluokkaa. Suomi kuuluu niihin kahdeksaan maahan, joissa syövästä selviäminen on ollut erityisen hyvää viimeksi kuluneiden 15 vuoden ajan. Vertailussa oli mukana tietoja 37 miljoonasta syöpäpotilaasta eri puolilta maailmaa, ja siinä tarkasteltiin sitä, miten moni syöpädiagnoosin saanut oli elossa viiden vuoden kuluttua. Sitä pidetään merkkinä paranemisesta.

 

On kuitenkin valitettava tosiasia, että syöpä lisääntyy kaikkialla, erityisesti köyhissä ja keskituloisissa maissa. Erot maiden välillä ovatkin erittäin suuret: esimerkiksi rintasyöpään sairastuneista naisista Suomessa paranee jo 91 prosenttia mutta Intiassa vain 66 prosenttia, ja eturauhassyöpään sairastuneista miehistä paranee Suomessa 94 prosenttia kun taas Intiassa ainoastaan 44 prosenttia.

 

Verisuonten tutkimisessa, ja biolääketieteessä yleisesti, kuvantaminen on keskeinen menetelmä. Verisuonia tutkitaan konfokaalimikroskoopilla, jonka erottelukyky on minimissään vain reilut 100 nanometriä (metrin miljardisosaa).

 

Muun muassa levinneen munuaissyövän ja suolistosyövän hoidossa jo käytössä olevat verisuonten täsmälääkkeet ovat korvanneet aikaisempia hoitomuotoja, mutta nekään eivät toimi vielä riittävän hyvin.

 

”Verisuoniin kohdistuvilla täsmälääkkeillä havaittiin samankaltaisia ongelmia kuin muillakin lääkkeillä. Ne tehoavat vain hetkellisesti ja vain osalla potilaista. Siksi entistä parempia uusia syöpälääkkeitä tarvitaan. Syövän immunoterapia on näistä kenties lupaavimpia.”

 

Immunoterapia-hoidoilla tarkoitetaan sellaisia syövän hoitokeinoja, joiden tarkoituksena on vahvistaa elimistön omaa immuunireaktiota syöpää vastaan. Salakavalat syöpäsolut kun muuttavat muotoaan ja käyttävät hyväkseen ihmisen omia säätelijäsoluja hämätäkseen immuunipuolustusjärjestelmää. Usein paras tulos syöpää vastaan saadaan kun yhdistetään perinteisiin hoitomuotoihin uusia.

 

Saharinen tekee perustutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää tulevien lääkeaihioiden tai hoitomuotojen kehittelyssä. Verisuonivuotoa estävälle täsmälääkkeelle on valtavan suuri tarve, koska sitä aiheuttavat sairaudet muodostavat maailmanlaajuisen terveysongelman ja koskettavat yhä useampia. Esimerkiksi syöpäpotilaiden määrän arvioidaan kasvavan lähes 22 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä siinä missä heitä vielä vuonna 2012 oli 14 miljoonaa.

 

”Nyt käytössä olevien verisuonten kasvua estävien lääkkeiden takana on uraauurtavaa perustutkimusta verisuonista ja verisuonten toiminnasta.Yleisemmin voisi sanoa, että ymmärtämällä biologisia prosessaja on mahdollista löytää ja kehittää jotain sellaista, josta on hyötyä potilaille joskus hamassa tulevaisuudessa. Se on myös oman tutkimuksemme lähtökohta.”

 

 

Miksi syöpätutkimus on Suomessa maailman huippuluokkaa?

 

Pipsa Saharisen lisäksi Suomesta löytyy lukuisia kansainvälisesti tunnettuja syöpätutkijoita. Yksi heistä on akatemiaprofessori Johanna Ivaska, joka työskentelee Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Biotekniikan keskuksessa. Hän on muun muassa saanut kahdesti Euroopan tutkimusneuvoston erittäin kilpaillun tutkimusrahoituksen sekä useita arvostettuja kansainvälisiä ja kansallisia tunnustuspalkintoja.

 

Ivaska ryhmineen tutkii syövän solubiologiaan liittyviä ilmiöitä. Solut liikkuvat uusiin kudoksiin esimerkiksi silloin kun rintasyöpä leviää aivoihin. Tällä hetkellä syövän etenemistä ei pystytä estämään, ja hoidot keskittyvät syöpäsolujen herkistämiseen lääkeaineille tai niiden tappamiseen.

 

Saharisen mukaan suomalaisen syöpätutkimuksen huipputason takana on useita tekijöitä, joista hän nostaa esille erityisesti pitkät perinteet solu- ja syöpäbiologian alalla, mikä on luonut pohjaa myös nykyisten tutkijoiden työlle ja heidän aiemmalle kouluttautumiselleen.

 

Korkeaa koulutustasoa ja tutkimusperinteitä korostaa myös Johanna Ivaska.

 

“Syöpä kohtelee ja koskettaa kaikkia tasa-arvoisesti riippumatta siitä, oletko rikas vai köyhä, lukenut tai lukematon, nuori tai vanha.“

 

“Suomalaiset arvostavat tiedettä ja tieteellistä tutkimusta. Niitä pidetään tärkeinä, mikä on Suomessa kaiken tutkimuksen kantava voima. Hallituksesta riippuen se kuitenkin näkyy vähän vaihtelevasti tutkimuksen saamassa rahoituksessa.”

 

Meritoituneet tutkijat myös osaavat kouluttaa tulevia sukupolvia. Syövän selättäminen nähdään haasteena, mikä tekee siitä mielekkään ja tärkeän tutkimusaiheen – myös rahoittajien, kuten Syöpäsäätiön, näkökulmasta.

 

Niin ikään moneen kertaan merkittävillä lääketieteen tunnustuksilla ja apurahoilla palkittu akateemikko Sirpa Jalkanen työskentelee Turun yliopiston immunologian professorina ja lukeutuu maailman johtaviin ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän solujen liikkumismekanismien tutkijoihin.

 

Hänen merkittävimpiin tutkimussaavutuksiinsa kuuluu haitallisista tulehduksista ja syövän leviämisestä vastuussa olevien uusien “liikennemolekyylien” löytäminen ja karakterisointi. Se on luonut tieteellisen pohjan uusien hoitomuotojen ja diagnostiikan sekä lääkeaihioiden kehittämiseksi.

 

Solujen liikennepoliisiksi tituleerattu Jalkanen tutkii tällä hetkellä, miten ihmisen immuunijärjestelmä suhtautuu syöpään ja miten syöpä valjastaa ihmisen puolustusjärjestelmän omaan käyttöönsä levitäkseen ja kasvaakseen.

 

Hän korostaa, että tutkimus on Suomessa huipputasoa monilla muillakin alueilla, mutta erityisesti syöpä on ongelma, joka koskettaa kaikkia ja juuri se motivoi monia tutkijoita.

 

“Aikaisemmin kuoltiin aika nuorena sydän- ja verisuonitauteihin, mutta nyt jos mietin esimerkiksi ketkä omasta tuttavapiiristäni ovat kuolleet alle kuusikymppisinä, niin kaikki ovat menneet syöpään – jotkut jopa alle kaksikymppisinä. Syöpä kohtelee ja koskettaa kaikkia tasa-arvoisesti riippumatta siitä, oletko rikas vai köyhä, lukenut tai lukematon, nuori tai vanha. Uskon, että se on tutkijoita eteenpäin ajava voima.”

 

Veikkauksen pelien tuotosta käytetään tänä vuonna yli 100 miljoonaa euroa tieteen tekemiseen. Tästä rahasta suurimman osan jakaa Suomen Akatemia erilaisiin tutkimushankkeisiin.