Alkuun
30.6.2015
teksti: Helmiina Suhonen kuvat: Sabrina Bqain ja Annukka Pakarinen

Vihdoinkin yksin

Kolme hyvin yksin viihtyvää ihmistä kertoo, miten yksinolosta voi nauttia ahdistumisen sijaan

 

Sano ei kissanristiäisille

 

Antti Holma, näyttelijä

 

 

”Yksinäisyys on kovin latautunut sana. Jollekin se tarkoittaa hirveätä kohtaloa. Toiselle se merkitsee vain olosuhdetta tai vapautta sosiaalisuudesta. Minulle yksinolo on valinta. Ollessani yksin en tunne yksinäisyyttä.

 

Lasken yksinolon ajaksi, jolloin en tee mitään. Tulen kotiin, ja käyn sängylle. Laitan kädet ristiin rinnan päälle, ja otan torkut.

 

 

Olen joskus elämässäni kokenut myös yksinäisyyttä. Syytän siitä suoraan yhteiskuntaa. Ihmisille ladataan niin kamalasti odotuksia: Pitäisi olla parisuhde ja vilkas seuraelämä, että olisi kokonainen. Vanhemmiten olen oppinut, etten jää mistään paitsi, vaikka jätän gaalat ja ensi-illat väliin.

 

Olen joutunut opettelemaan yksinoloa. Vaatii tiettyä vahvuutta ajatella, ettei tarvitse seurapiirejä. Pitää vain purkaa auki sitä, mistä olettaa jäävänsä paitsi. Sen jälkeen voi nauttia siitä tunteesta, että määrää itse sen, mitä haluaa tehdä.

 

 

Nykyään on velvollisuus olla kamalan produktiivinen ja luova. Luovuuden rinnalla tarvitaan kuitenkin loputtomasti luppoaikaa, sillä se tuottaa ideoita. Parasta on vain olla itsekseen kalsarit jalassa kotona ja keitellä kahvia. Ei tarvitse tehdä mitään, eikä siitä tarvitse tuntea syyllisyyttä.”

 

 

Tee asioita, joista et kerro kenellekään

 

Iisa Pykäri, muusikko

 

 

”Joka päivä pitää löytyä edes pieni aika sille, että saan olla itsekseni. Perustyöpäivät olen yksin kotona. Lomitan sopivasti päivään työjuttuja sekä puutarhakeinussa istumista ja kahvinjuontia.

 

Kun olen yksin, teen yksinkertaisia asioita. Luen, kuuntelen musiikkia ja käyn kävelemässä ulkona. Saatan välillä myös olla tekemättä mitään. Yritän olla täyttämättä aikaa sosiaalisella medialla. Silloin ei ole yksin, vaan toisessa todellisuudessa.

 

 

 

Yksinolo on myös vaarallinen kaveri, koska se helposti imaisee mukaansa. Olen huomannut, että välillä viihdyn yksin pelottavankin hyvin.

 

Ihmisen täytyy osata nauttia omasta seurastaan ja itsekseen olosta. Tätä voisi kokeilla vaikka niin, että tekisi kivoja asioita yksin, eikä jakaisikaan hetkeä Instagramissa tai Facebookissa. Arvostaisi vain sitä omaa kokemustaan. Toinen konkreettinen keino on varata kalenteriin aikaa itselleen.

 

 

Uskon, että jatkuva somen rinnakaistodellisuudessa eläminen rauhoittuu jossain vaiheessa. Ihmiset alkavat tajuta, miten arvokasta hyvä oma yksinoloaika on.”

 

 

Myös yhdessä voi olla yksin

 

Li Andersson, kansanedustaja

 

 

”Yksin ollessa tykkään lukea ja ulkoilla luonnossa. Kävely metsässä tai meren rannassa on parasta, mitä voi tehdä itsekseen. Se on minulle meditatiivista tekemistä.

 

Kaikilla on varmasti jonkinlainen tarve omalle ajalle. Viihdyn hyvin yksin, mutta paremmin muiden seurassa. Olen luonteeltani sosiaalinen, ja tykkään olla ihmisten kanssa. Parasta omaa aikaa minulle on oikeastaan se, kun saan tehdä omia juttujani muiden kanssa. Esimerkiksi työhuoneella kaikki voivat olla hiljaa ja tehdä omia töitään.

 

 

Yksinoloa voi oppia ihan vain harjoittelemalla, kuten kaikkia taitoja elämässä. Kaikkien olisi hyvä tietoisesti viettää aikaa itsensä kanssa ja miettiä läpi asioita, jotka liittyvät omaan elämään ja hyvinvointiin. Sillä tavalla oppii tuntemaan itsensä.”